Hello Espoo

Täällä ollaan, ja langaton nettiyhteys löytyi, jee. Ei kyllä mikään paras mahdollinen yhteys, välillä ei pelaa (lähinnä kai jos sattuu olemaan väärässä paikassa), mutta eipä tuo niin vakavaa, kiva vain että on netti. Päivityksiä siis jatkossakin luvassa. Kämppä on oikein viihtyisä, iso kaksikerroksinen rivitaloasunto, löytyy 32" ws-töllö digiboksilla ja DVD-soitin, joten nou hätä. Perjantaina tosiaan alkavat hommat. Huomenna tarkoitus hommata seutulippu ja käväistä Helsingissä seikkailemassa.

Goodbye Kuusamo

Lähden kohta bussilla kohtia Oulua, sieltä jatkan Jyväskylään, sieltä Uuraisille. En tiedä milloin seuraava päivitys tulee. Ehkä illalla, ehkä viikon kuluttua, ehkä myöhemmin, no idea. Espoossa (jonne huomenna) nettiyhteyttä ei tällä hetkellä ole tiedossa, joten... Nähtäväksi jää. Siihen asti hyvää kevättä ja kesää kaikille!

Klo. 11.45:

Niinpä justiinsa. Linja-autoasemalla astuin bussiin ja pyysin lipun Ouluun. Olikin kuulemma Kajaanin bussi. Poistuin autosta. Oulun bussia ei kuulunut, vaikka kello oli yksitoista. Kajaanin bussi lähti pois. Oulun bussista ei tietoa. Vilkaisu aikatauluihin ikkunassa. Siinä ei ollut merkitty yhdeltätoista lähteväksi Oulun bussia. Outoa. Takaisin kotiin. Tarkistan matkahuollon sivulta jo moneen kertaan katsomani aikataulun. Aha, se olikin Kajaanin kautta, se reitti. Olin käynyt oikeassa bussissa. Kiiiva. En muista milloin olisin viimeksi tuntenut itseni yhtä tyhmäksi.

Seuraava yhteys Jyväskylään, tällä kertaa oikeasti Oulun kautta, lähtee klo. 14.10. Oulusta menee ilmeisesti kaksi bussia Jyväskylään, toinen perillä 21.55, toinen 22.30. Ainoa ongelma on se, ettei 21.05 jälkeen kulje enää busseja Uuraisille, jonne matkaa 30-38 km. Täten vaihtoehdot ovat a) mennä Uuraisille taksilla, b) tiedustella M:n isältä, olisiko tämä vapaalla illalla ja voisiko hakea pois, tai c) mennä M:n mummolle yöksi. Luulen, että joko a tai b tapahtuu. En haluaisi alkaa mummoa vaivaamaan töppini vuoksi, mieluummin vaikka sitten taksilla Uuraisille. Ajattelin soitella sille isälle jahka nuo formulatouhut taukoavat töllössä, en kyllä tiedä seuraako hän niitä, ties vaikka olisi töissä.

Kun olisi sanonut kuskille että Jyväskylään opiskelija, olisin varmaan nyt matkalla. Huoh.

Klo. 12.19:

Vaihtoehto b onnistui. Kevensi vähän mieltä, vaikka harmittaakin että jouduin vaivaamaan asialla.

Goodbye Tornio

Viimeinen päivä Torniossa takana (ainakin tälle erää), ja aika hitonmoinen päivä olikin. Kömmin valveille siinä 7.15, reilua tuntia myöhemmin olin koululla, ja aloin miksaamaan sitä käsikirjoittamaani lyhäriä, ts. säätämään äänten volyymejä kohdalleen. Päätin myös tsekata efektilevyjä, josko niiltä löytyisi "uhkaava ääni", jota ohjaaja keksi vähän viime tingassa tässä viikolla toivoa. Heti ensimmäisellä kätöseen sattuneella levyllä oli tuulen humina, joka tuntui toimivalta, ja paikalle lopulta ilmaantunut ohjaajakin innostui (ainakin vähän ajan kuluttua), kun havainnollistin sen käyttöä.

Hirveätä säätöä oli taas kerran päivän mittaan tämän toiveita kärsivällisesti noudattaessa, mutta hyvähän se, että ohjaaja välittää äänimaailmasta, mikä oli tässä hyvin tärkeässä roolissa. Muutaman kerran hermot olivat kyllä katkemispisteen tietämillä, jotain pikkujuttua loputtomiin ohjaajan toiveesta viilatessa, mutta kaipa se kannatti. Homma meni ihan yliajalle ja viilausta tehtiin viimeiseen hetkeen saakka, mutta lopulta se oli valmis, tai aika ainakin oli loppu (toisella äänieditoijalla menivät vähän hermot, kun joutui odottelemaan meidän lopettamista päästäkseen siihen työskentelemään).

Lopuksi ääni ja kuva synkattiin toisessa kerroksessa. Jelppimässä oli eräs opiskelijatuttava, joka homman alussa totesi DAT-nauhan (jolla äänet olivat) olevan väärällä näytteenottotaajuudella (44.1 kHz), kun sen pitäisi olla 48 kHz. Kivaa. Soitin opettajalle, joka taisi pitää todennäköisimpänä, että koko projekti on aloitettu väärällä taajuudella, jolloin leffaa olisi vaikea pitää synkassa. Pieni kauhuntunne alkoi täyttää mieltäni. Olinko ryssinyt koko helvetin projektin alusta alkaen? Toisaalta muistelin opettajan asettaneen projektini asetukset, tai niin ainakin halusin uskoa. Piina kuitenkin päättyi nopeasti, kun tekniikkamies tajusi mokanneensa. Äänet olivatkin OK. Kivi vierähti sydämeltä.

Pari ongelmaa vielä tuli vastaan, joista viimeinen oli se, että alun 10, 9, 8 jne.-laskentaruudut ennen varsinaista lyhäriä (jotka pitäisi ottaa nauhalle) olivat jääneet renderoimatta (ts. näkyivät vain leikkaamossa, eivät tulleet nauhalle asti). Kun paljastui, että siinä vierähtäisi reilut puoli tuntia, lähdin ohjaajan siunauksella kotiin. Kamojen pakkaus painoi mieltäni. Koululta lähtiessä kello oli 19.50, ts. olin ollut siellä yksitoista ja puoli tuntia, poistumatta kertaakaan talosta, pitämättä ruokatuntia, syömättä tai juomatta mitään. Kaupassa käydessä päätin ostaa tortilla-ainekset. Kassalla jonottaessani joku myyjä kävi kysymässä kassalta jauhelihapakkauksen hintaa, jolloin tajusin, etten ollut muistanut jauhelihaa, ja käväisin hakemassa vielä sen, samanlaisen jota se myyjä oli käyttänyt kassalla. Kotona laitoin jauhelihaa tortillalle ja muistin sitten, etten ollut lämmittänyt niitä vielä. Eli vähän pihalla.

Pakkailut ovat vielä kovasti kesken, mutta tässä sitä vaan kirjoitellaan, 19h putkeen valvoneena, mikä on minulle aika hyvin. Mahdolliset yöunet jäävät minimaalisiksi, isä kun tulee hakemaan joskus yhdentoista aikoihin Kuusamoon. Sieltä sitten vielä päivitystä, ennen kuin lähden Espooseen (sunnuntaina Uuraisille, sieltä maanantaina tuonne). Lyhäristä vielä, että se esitetään muiden koulun lyhäreiden kera Torniossa pidettävässä gaalassa, joka olisi 27.4. Silloin olen jo Espoossa. Harmillista. Etenkin kun nyt uskaltaisin jo jännätä, voittaisinko Kooman äänisuunnittelusta palkinnon gaalassa.

Meitiä näkee koulumme nettisivuilta löytyvien lyhäreiden making of-videoissa. Tässä etusivu, tässä Kooman sivu (minua vain pikaisesti making of-dokkarissa, jossa olisi kyllä voinut mainita että olen äänisuunnittelijakin...), tässä Ollin kirjoittaman, Aleksin ohjaaman Kiitos tanssista-lyhärin sivu. Sen making of-dokkarissa minua näkee ja kuulee enemmänkin. Pahoittelen.

Tornion kavereille kiitokset kivoista vuosista. Ollaan yhteyksissä & törmäillään!

The end of opintotuki

Käväisin tässä aamupäivällä työvoimatoimistossa, että saisinko matkakorvauksia etelään (töihin) menosta. Enpä, kun se on työharjoittelua. Eipä sitten. Seuraavaksi suuntasin Kelaan, jossa tiedustelin, saisinko opintotukea toukokuulta, koska en saisi kuitenkaan palkkaa vielä alkukuusta. Enpä, kun tukea ei anneta siltä kuulta kun on palkallisessa työssä (josta saa yli 505e/kk), vaikkei palkkaa silloin vielä olisi saamassa. Eipä sitten, näin olin arvellutkin. Asumistukeakaan en olisi saamassa, kun ei ole mainittavia asumiskuluja. Niinpä oli järkevintä lopettaa opinto- ja asumistuki. Virkailijan opastuksella täytin lomakkeen, ja asia oli sillä selvä. Ensi kuun alussa ei tilille sitten ilmaannu tukiaisia. Weird...

Soitin eilen illalla isälle, että hakeekin pois Torniosta perjantaina, eikä torstaina, kuten aiemmin oli ollut puhetta. Kun on niin kiireistä ollut nyt, eikä ole ehtinyt pahemmin pakkailemaan. Talkkari kävi viimein tänä aamuna korjaamassa/vaihtamassa työpöydän näppistuen. Nyt ei tietääkseni ole enää mitään hajalla kämpässä.

Talkkarin paluu(?)

Hoksasin nyt, että mainio Butterfly Effect (josta onneksi näin ensimmäisellä katselulla director's cut-version) saa näköjään paskan jatko-osan. Ohjaaja on vastuussa Mortal Kombat: Annihilationista, kirjoittajana ilmeisesti/kai tämä Michael Weiss, jonka taidonnäytteisiin lukeutuvat Crocodile ja Octobus: River of Fear. Yippee.

Koukutuin tämän pelin vuoksi Shiny Disco Balls-biisin kertosäkeistöön, ja yöllä sitten onnistuin löytämään täältä (otsikon "Thursday, October 17, 2002" alta) biisin musiikkivideon, tosin heikkolaatuisena Real Videona, jota ei vissiin yhtään mitenkään saa kovolle tallennettua (paitsi sellaisena linkkinä oikeaan tiedostoon). Correct me if I'm a dumbass. Olin kuitenkin onnesta soikeana, kun tämän menestyksen jälkeen mieleeni tuli pitkästä aikaa etsiä toista mustavalkoista musavideota, jonka näin jokunen kuukausi sitten MTV:ltä, enkä sitten sen koommin, ja harmitti etten ollut saanut sitä nauhalle. Kyseessä oli siis ruotsalaisen Revl9nin biisi Walking Machine, joka oli jossakin välissä ilmaantunut imuroitavaksi bändin kotisivulle, jee. Opin myös, että videon ohjasi biisin laulaja, Maria Eilersen.

Sain kiinni sen talonmiehen, jonka piti korjata/vaihtaa työpöytäni. Oli mukamas unohtanut asian, aikoi käydä korjaamassa sen. Kysyin, että eikö se pitänyt vaihtaa, koko pöytä, kun sitä ei voisi korjata. Näin se oli kuulemma sanonut tuolloin kylässä ollelle M:lle. Sanoi kuitenkin nyt, että sen voisi korjata. Whatever. Harmi etten kysynyt, että no milloin aiot käydä. Muistutin onneksi sentään, että olen torstaina lähdössä. Saapa nähdä.

Mielleyhtymiä

Roskat ulos vietyäni ja käsiä pestessäni mieleen tuli lausahdus "do you ever watch that show 'Cops'?" Muutaman sekunnin kuluttua muistin sen olevan Pulp Fictionista, Vincentin/Travoltan suusta. Sitten muistin, että tämän hahmo sanoi elokuvan alkupuolella "I don't watch TV", ja huomasin pienen ristiriidan näiden kahden lausahduksen välillä. Tarkistin käsikirjoituksesta ensimmäisen kohdan (joka oli oikeasti "ever seen that show 'COPS'?", tsk tsk), ja huomasin, että Vincent jatkaa "I was watching it once". Siihen se sitten päättyikin, tämä ajatusketju. Vincent ei ehkä katso juurikaan TV:tä, mutta on hyvin voinut katsella Copsia. Olipa taas järkevää.

Olen uhrannut hieman ajatusaikaa sille, mitä DVD-levyjä ottaa ensi sunnuntaina matkaan etelään. Valitettavasti saldo jäänee muutamaan nimikkeeseen, vaikeapa sinne on hirveätä läjää rahdata, kun bussilla ensin matkustaa Uuraisille ja sieltä henkilöautolla Espooseen. Niinpä 270:stä mukaan lähtee vain muutama hassu nimike, ja kokoelma jää Kuusamoon pölyttymään 32" töllöni kera. Karua. Mukaan ajattelin ottaa Alias S1:n & S2:n, Angel S2:n ja Firefly-boksin. Ainakin. Aliaksista olen katsonut vain muutaman jakson per boksi, Angel S2:sta olen TV:stä nähnyt en tiedä monta jaksoa, mutta DVD on vielä muoveissa, kuten myös Firefly, jota näin hyvin vähän TV:stä.

Jännittää tuo Dempsey and Makepeace-tilaus, että miten sen kanssa käy. Tuli jo ihan kärsimätön olo, kunnes muistin, ettei tilauksesta ole vasta kuin pari päivää. Kun tilausstatuksessa ei ole tapahtunut mitään. D&M oli 80-luvun suurimpia sarjasuosikeitani, ja vaikka en niitä uusintoja hirveästi lopulta töllöstä tiirannutkaan (Alkio-opistolla olo vaikutti varmasti jonkin verran asiaan), uskonpa että katsoisin ihan mieluusti niitä DVD:ltä. Eivätköhän nuo päädy ennemmin tai myöhemmin käsiini.

Yksi toinen 80-luvun sarja (joka tosin alkoi Suomessa vuoden 1990 helmikuussa), jota haluaisin nähdä, on Friday the 13th (Aaveita ja kummituksia) (ei mitään tekemistä elokuvasarjan kanssa), jossa mies ja nainen metsästivät takaisin antiikkikaupan kirottuja tavaroita, jotka olivat perineet joltakin sukulaisukolta. Taisi olla niin, että myyjäiset pidettyään löysivät nootin ukolta, että kamat ovat kirottuja, joutuivat sitten metsästämään niitä takaisin. Yhdessä jaksossa oli kynä, jolla kirjoitetut jutut tapahtuivat oikeasti, toisessa (itseasiassa aloitusjaksossa, joka muistaakseni nähtiin kahdessa osassa) pikkutytön (jota esitti näköjään Sarah Polley) kirottu nukke, ja kolmas jonka muistan olivat nyrkkeilyhanskat, jonka seurauksena öisillä kaduilla kuolemantapauksia tuotti nyrkkeilijän varjo. X-Files kenties pölli tästä "tappava varjo"-idean jaksoonsa Soft Light. Muutenkin molemmissa sarjoissa mies ja nainen selvittelivät yliluonnollisia tapauksia. Katsoin sarjaa innoissani pentuna (8 vee), tiedä sitten miten hyvin se toimisi nykyään. Julkaisuoikeudet ovat muistaakseni Universalilla, joka on sarjojen julkaisijana ollut aika perseestä.

Yöpäivitys

Olin tänään taas koululla puoli kolmesta puoli yhdeksään, äänihommia lyhäriin tehden. Sunnuntai sentään vapaalla. Pitäisi varmaan alkaa pikkuhiljaa pakkailemaan.

Täällä mainittiin portugalilaiset Dempsey and Makepeace-DVD-julkaisut, ja tästä löytyi linkki blueplanetdvd.comiin (jonne näköjään linkki myös TV Tomen sivulla), jossa D&M:n kaikki kolme kautta saatavilla halpaseen 22 euron kappalehintaan. Jos olisin varma sivuston palvelusta, olisin tilannut kaikki kerralla. Nyt kuitenkin tilasin vain ensimmäisen kauden boksin, katsoo nyt pääseekö se matkaan/perille, ja ovatko levyt ihan katsomiskelpoisia. Tuolla foorumilla sanottiin kyllä, että "don't forget that D+M is one of the titles that Network have on their roster for UK release. :D ", mutta tiedä sitten minä vuonna olisivat ilmestymässä, ja olisivatkohan sitten parempilaatuisia. Postituskulut olivat muistaakseni 7,50 euroa, joten alle 30 euroa tuli lopulliseksi hinnaksi. Tiliä ei ole laskutettu, laskuttanevatko lähetyksen yhteydessä. Ja toimiikohan Visa electron. Noh, saapi nähdä.

Fairy-astianpesuainepulloni on huolestuttavan tyhjillään. Toivottavasti kestää muuttoon asti, tuntuisi typerältä ostaa lisää astianpesuainetta, kun tuo yksi Fairy on riittänyt syksystä 2002 tähän päivään asti. Mitä joku voi kenties pitää outona ja huolestuttavana, mutta se vain on niin riittoisaa, kun ei läträä sillä. Näytettiinhän siinä jossakin mainoksessakin aikoinaan, miten yksi pullo riittää näin moneen astiaan, ja niitä astioita oli about ziljoona.

Mainostin aiemmin Virtual Bartenderiä. Sille on myös jatkoa: Virtual Bartender 2. Brilliant.
En osaa sanoa tästä muuta kuin että seuraavaksi hauska video. Joita paljon lisää tuolla joked.comissa. Kuten esmes tämä.
Minäkin haluan tuollaisen kauko-ohjattavan lentsikan...
The Superbowl is gay
Obi-Wan Kenobi autokaupassa (piilokamera)
Sevenin loppukliimaksi nukeilla...
Väestörekisterikeskuksen sivulta voi tarkistaa eri etu- ja sukunimien määriä Suomessa. Yllättävän addiktoivaa puuhaa. Tai sitten ei.
shitdiary on vähän erilainen blogi...

Muumilaakson tarinoita

Taannoin jostakin kämpästä kuului päivät pitkät soitettavan kovalla musiikkia. Siis todella kovalla, sen verran hyvin se kuului tänne. Ei sentään öisin. Sitten sitä ei enää kuulunut, ainakaan entiseen malliin. Nyt viikolla hoksasin alapuolella (asun 2. kerroksessa) olevan kämpän ovessa lapun, jossa luki:"Asia hoidossa! Stereot hiljenee. Tulevaisuudesta asioista voi tulla puhumaan suoraan, ettei"...mene monimutkaiseksi, tai jotain sellaista. Jaa-a, aika iso kynnys minulla olisi mennä vieraitten ovia tuollaisesta soittelemaan. Etenkin kun voisi olettaa huudattajien (allekirjoitus oli asukeilta) tajuavan, että jumalattoman kovaääninen musiikin soittaminen kuuluu todennäköisesti naapureihin. Eipä tuo minua sinänsä häirinnyt, mutta voin kuvitella että vieressä asuvilla ovat hermot olleet kireällä.

Toni mainitsi Sin Cityn Suomen ensi-illan lykkääntymisestä toukokuulta heinäkuun 22. päivään. Ärsyttävää, mutta pääasia että on kuitenkin tulossa.

Tässä se legendaarinen Dempsey and Makepeace-tunnari. Loistava on se, kai muitakin Taistelupari-faneja, jotka rakastavat tuota tunnaria, liikkuu täällä? Olisi myös kiva saada tuon D&M-tunnarin pidempi, lopputeksteissä kuultava versio. Saattaisipa kyllä löytyäkin, jos jaksaisin kahlata videokasetteja. Mutta että tietokoneelle ihan, kiva olisi.

Ruotsin neloselta alkoi näkymään The Wire, jonka missasin Subilla Langalla-käännösnimen vuoksi, enkä viitsinyt kesken alkaa katsomaan. Harmi, ettei nyt sitten näe jatkoa sille, pitää DVD:llä hommata joskus. En kyllä ole katsonut vielä kokonaan sitä pilottia, aina liian väsyneenä alkanut katsomaan, mutta hyvähän se varmasti ja tietysti on.

Ihmettelen vähän noita referring web pages-tuloksia 24h sisällä, kun Blogilistan suosikit-sivun kautta saattaa olla tullut yli parisataa käyntiä, vaikken olisi kuin kerran päivittänyt sivua. Vai oliko se sitten vain pelkän Blogilista-sivun kautta, mikä olisi loogisempaa. Muistelen kyllä, että suosikit-sivun. Pinserin sivun mukaan minulla oli muistaakseni alle 20 vakilukijaa, enkä usko että tilanne on siitä paljoa parantunut. Ainoa selitys tälle on, että ne 20 blogilistalleen sivuni lisännyttä käyvät vuorokauden sisään sivullani kymmenen kertaa, vaikka olisivat jo tsekanneet päivityksen. Niin ja tosiaan, originaalin kotisivuni kautta tänne myös tulee muka reilut 200 käyntiä vuorokaudessa, vaikka extreme trackingin mukaan siellä käy sen verran sakkia viikossa. Että taitaa yrittää vain lohduttaa vierailijoiltaan vähäisiä, tämä referring web pages-palvelu.

Maanantaina pitänee selvitellä kämppääni korjailleen talonmiehen puhelinnumero. Tämä kun ei ole käynyt vaihtamassa työpöytääni, vaikka näin aikoi tehdä. Ärsyttävää, etenkin kun kämppis tulee varmaan sunnuntaina, ja minulla on työpöytämuuton alta pois vietyä rojua kiitettävästi keittiössä. Ja sekin, että jää vielä takuuraha saamatta, jos tuo näppistaso on hajalla täältä lähtiessä. Tai näin pelkään.

Lyhytelokuvan äänieditointi edistyy, nyt lauantainakin olen menossa koululle. Jos ohjaaja ei keksi hirveästi toiveita ja vaatimuksia alkuviikosta, silloin on sitten aika siirtyä miksausvaiheeseen. Deadline taisi olla torstai, jolloin saatan olla muuttamassa Torniosta pois. Otin itselleni kutsun lyhäreiden ensi-iltagaalaan, ihan sellainen kiiltävälle väripaperille printattu avattava pieni juttu, josta paljastui kirjoittamani/äänivelhoilemani lyhärin näytettävän järjestyksessä toisena. Viisi on noita lyhäreitä, mutta siellä nähdään myös koululla tehtyjä dokkareita ja animaatioita, ennen lyhytelokuvia. Harmi, etten ole mukana. Ei sillä että odottaisin leffani voittavan mitään palkintoja. Ei sillä etteikö se voisi voittaa (veikkaisin, että kuvauksesta voittamiseen olisi parhaat mahikset), itselleni en vain odota mitään palkintoja, kun en ole palkintojenvoittajatyyppiä.

Subilta tulee tätä nykyä Buffyn kuutoskausi uusintana. Jäin katsomaan aloituskaksikon jälkimmäistä osaa tässä männäpäivänä. Kill Bill vol. 2:a aikoinaan teatterissa katsoessa tuli heti mieleen tuo Bargaining part 2-jakso, jossa Buffy hakkaa arkkunsa hajalle ja ilmaantuu maan läpi yöaikaan. Epäillyttävän samanlaisia ovat nuo, molemmissa vielä kamera-ajo hautaa kohti käden tullessa maan läpi. Näin muistelen, KB vol. 2:a en ole nähnyt teatterivisiitin jälkeen. Mutta niin, suosikkikohtani taisi jaksossa olla, kun Buffy harhailee katsomaan Buffybotin repimistä kappaleiksi, hyvin leikattu se kohta.

Lähtö lähestyy

Ensi viikolla olisi sitten muutto edessä. Talonmies ei ole käynyt vieläkään vaihtamassa työpöytääni, joten rojua on yhä rutkasti keittiön puolella. Voisi alkaa pakkailemaan pikkuhiljaa kamoja. Lähtöpäivästä ei ole vielä tietoa. Sitten kun on saanut lyhärin äänihommat valmiiksi. Ihan hyvällä mallilla hommat sen osalta ovat, kai. Aamuseitsemältä nauhoittelin huoneessani leffaa varten ambienssia, halusin mukaan ulkoa kuuluvan oluttehtaan äänen. Saa nähdä tuliko siitä mitään käyttökelpoista. Tänään menen editoimaan ääniä kolmeksi.

Splinter Cell 3:a olen pelaillut, meinasi hätä jo tulla, kun savetukset alkoivat tallentumaan kaikki samalla nimellä ja samaan vanhaan kohtaan. Tilanne kuitenkin korjaantui, kun poistin vanhoja savetuksia, joita oli hirveästi. Olen aina yhtenään tallentamassa peliä, ettei tarvitse paljoa pelata uusiksi, jos kuolo korjaa.

Moonlightingin (Konnankoukkuja kahdelle) pilotti (tai ilmeisesti jälkimmäinen puolisko) näkyi eilen Ruotsin neloselta. Missasin alkua, enkä täysin aktiivisesti jaksoa seurannut. Ei sillä, etteikö kiinnostaisi, harmittaisi kyllä, että Torniosta lähdön myötä en voisi katsella jatkoa. Mutta kun sarja on tulossa pian DVD:lle, niin sittenpä voi katsella rauhassa. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun olen sarjaa nähnyt. Hyvältä näytti. Tulisipa Dempsey & Makepeacekin (Taistelupari) DVD:lle. Lieneekö vähän Moonlightingissakin niin, että näin parikymmentä vuotta myöhemmin jaksojen rikostapaukset tuntuvat vähän tylsähköiltä, mutta pääkaksikon kemiat tekevät sarjasta kivan. Vaikka en kyllä Taisteluparin uusintoja muutama vuosi sitten hirveästi lopulta katsonut (vaikka uusintoja olin mielessäni iät ajat toivonut), nauhoille kyllä hujan hajan muistan nauhoitelleeni. Siinä on kuitenkin yhä yksi parhaita alkutunnareita koskaan. Equalizerissa (Kutsukaa McCall) on toinen hieno. Taisteluparissa päänäyttelijät päätyivät naimisiin, Moonlightingissa päänäyttelijät puolestaan vihasivat toisiaan. Tai ainakin Bruce vihasi Cybilliä. Oli miten oli, se Moonlighting-boksi pitää hommata.

Haastattelu, peli, mitä vielä

Perjantaina oli se YleX-haastattelu, Kaupunkiopas-nimiseen ohjelmaan. Ei se ole kuin jotain viisiminuuttinen, kuuluu tiistaisin klo. 12.45. Onneksi oli juttukaveri (kämppiksen kuusamolainen kaveri), vähemmän tilaisuuksia sanoa jotain idioottimaista. Vielä ei tiedossa, milloin tuo minun tähdittämä osa tulee, aika monta haastattelua se oli nyt kai tehnyt. Aikoi ilmoitella tuosta lähetysajasta, ja lähettää jutun CD:llä. Saapa nähdä. En ole vielä muistanut lähettää tälle osoitettani. Kuitenkin, voin sitten mainita sivulla, jos kuulen milloin juttu lähetetään. Toimittaja oli tosiaan alle kolmikymppinen, sympaattinen Katri Puro.

LA Weekly: Deadline Hollywood: Do You IMDB? How a fanatic helped put Hollywood under one big tent

Sain viimeinkin lauantaina ostettua sen Splinter Cell 3:n. Mainio on se. Eilen tahkosin sitä ilmeisesti lähemmäs kahdeksan tuntia putkeen. Hermot vähän meinasi mennä kun en päässyt yhtä kenttää (Bank) läpi. Sitä yhtä tasoa tuli päivä jankattua. Jossakin vaiheessa pistin pillit pussiin ja kokeilin online-peliä. Siinä piti ensin suorittaa olikohan viisi harjoitustasoa, jonka jälkeen pääsisi vasta pelaamaan. Peli rullasi todella hitaasti, ja pitkää pinnaa vaatineiden harjoituskenttien jälkeen en saanut yhteyttä Ubi.comiin. Tämän fiaskon jälkeen paluu sujuvasti pyörivään yksinpeliin maistui taas. Aloitin kentän alusta, ja pääsin kuin pääsinkin sen läpi.

Tiedustelin tänään sähköpostitse Helsingistä yhtä kämppää kesäksi, mutta oli jo mennyt. Oh well. Vierähti lähemmäs neljä tuntia, kun tyhjensin työpöytäni kaikesta rojusta, mitä nyt tämä kannettava tässä vielä. Jos se talkkari käy vaihtamassa tämän, olisi kyllä ollut kiva tietää minä päivänä se aikoo käydä. Keittiössä mukavasti rojua, onneksi kämppis on sopivasti tämän viikon poissa. Tälle tuli perjantaina kirje puolustusvoimista, kertausharjoituksiin kaivannevat, aijai. Mutta niin, laatikoista turhia rojuja ja papereita roskapusseihin laittaessani tuli sellainen fiilis, että tämäkin koulu on loppumassa. No eipä se vielä vuoteen lopu, mutta Torniosta lähtö on kohta edessä, ja jäljellä enää työharjoittelu, opinnäytetyö ja kaksi opintoviikkoa, jotka suoritan etänä, joten eipä tässä sinänsä hirveästi ole enää jäljellä.

Under construction

Ilmestyksiä on kiva uusi leffoja, TV:tä, elämää yms. käsittelevä blogi. Janille (myös) kiitos sivulleni linkittämisestä.

Talonmies ilmaantui siinä kymmenen jälkeen aamulla tsekkaamaan aiemmin tälle ilmoittamani korjausta kaipaavat jutut, ts. sängyn (yksi lauta hajalla), ovenkahvan (puuttuvia ruuveja) ja työtuolin (kts. edellinen). Näiden lisäksi näytin aikoja sitten vahingossa hajottamani lamppua, jonka talkkari onneksi voisi vaihtaa uuteen. Lähti sitten hakemaan uutta lautaa ja lamppua, jonka jälkeen tuli mieleen, että työpöydän näppistasostakin voisi kyllä sanoa. Palatessaan toi uuden laudan, lamppua ei saanut vielä. Huomautin näppistasosta, talkkari luuli jo hetken, että koko pöytä pitäisi vaihtaa sen vuoksi, mutta huomautin ettei se olisi tarpeen, koska se systeemi oli kiinni muutamalla pöytään kiinni ruuvatulla laudalla. Aikoi korjata myöhemmin senkin. Siinäpä sitä hommaa.

Kävin eilen siellä Peliketuissa, että jos siellä olisi se Splinter Cell 3, josta myyjä ei ikinä ilmoitellut vaikka lupasi. Että "Lucy! You have some explaining to do!" Mutta se miekkonen ei ollutkaan siellä, vaan joku nainen, joka kertoi, ettei sitä peliä oltukaan saatu vielä maahantuojalta. Ilmestyisi kuulemma silloin eilen, ja olisi kaupassa joko tänään tai huomenna. Annoin numeron, että soittelisi pelin tultua liikkeeseen. Saapa nähdä, vielä ei ole kuulunut mitään. Ostin Pelit-lehden, jossa se oli arvosteltavana (91 pojoa). Ties vaikka kyllästyn jo koko peliin arvostelun luettuani, ja säästän rahani.

Lisäys klo. 23.48: Zap2it uutisoi: ABC has ordered second seasons of "Desperate Housewives," "Lost" and "Boston Legal," while lining up a fifth season of "Alias." Hieno homma. Aiemmin (lähes) kaikki hyvät sarjansa nopeasti tappanut ABC ei ole enää paskin TV-yhtiö.

Argh

Argh siksi, kun hermot vähän kireällä kun lyhärin äänieditointi ei edisty siksi ettei ketään ole jelppimässä laittamaan kuvaa koneelta (jolla se on leikattu) nauhalle (jotta sen voisi siirtää ääniedittiin). Paitsi tuossa puolenpäivän jälkeen ehkä homma taas edistyy (aamulla ylittyi yksi este, saatiin kuvaeditissä käytetyt äänet koneelle), kun lyhärin ohjaaja lupasi jelppiä. No, eipä tämä tilitys merkkaa kenellekään mitään, perseestä vain ettei opettajia ole riittävästi ja ne vähäisetkään hädin tuskin osaavat auttaa. Mutta kyllä tämä tästä.

Nerokas Virtual Bartender ja sen ymmärtämät käskyt. 3DMark05 tökki kivasti kannettavalla. Sad. Toisaalta pelit ovat pyörineet sulavasti täysillä detaljeilla, joten onko tuolla niin väliä. Tuli kuitenkin sellainen tunne, että voisi nautiskella uusista peleistä nyt kun vielä pyörivät hyvin, ts. voisi käväistä Peliketuissa tässä viikolla kyselemässä sitä Splinter Cell 3:a. Se myyjä kun ei sitten soitellutkaan lauantaina. Pöh. Ehkä hän unohti. Tai hukkasi numeroni. Tai sitä peliä ei saatukaan liikkeeseen. Olisi kyllä voinut siinä tapauksessa ilmoitella asiasta. No mutta, ehkä se antaa nyt alennusta, anteeksi vuolaasti pyydellen. Tai ehkä ei.

Perjantai-illan huumaa

Aamulla vähän huoletti, katsoisiko koululla kukaan kieroon eilisen TV-lähetyksen vuoksi. Jos olisin vaikka onnistunut suututtamaan ihmisiä tai sitten nolaamaan itseni. Huoli oli onneksi turha. Pari kaveria, joiden kanssa tuli asiasta vähän puhuttua, eivät sanoneet mitään siihen viittaavaa, että olisin mokannut. Toinen taisi jopa sanoa että olin hyvä. Eikä kukaan näyttänyt katsovan minua ärsyyntyneesti, päivän aikana jopa pari lähetystä tekniikkapuolella duunannutta (tyttö ja poika) moikkasivat minua (eri aikaan päivästä, eivät siis yhdessä), vaikken heitä sinänsä mitenkään tunne. Joten kiva, ehkä katson sen lähetyksen jo vuoden kuluttua.

Tänään tuli saatua aikaan tavallista enemmän. Lyhytelokuvan äänten jälkikäsittelyssä ei kyllä päästy alkuunkaan, kun tekniikka ei joko toiminut tai sitten sitä ei kukaan osannut käyttää. Monenlaista muuta tuli kuitenkin hoidettua pois alta. Kävin hommaamassa koululla sihteeriltä todistukset, jotta saan VR:n opiskelijakortin sun muuta. Ruokatunnilta lähtiessä lähistölle ilmaantui sopivasti pari talonmiestä, ja tiedustelin, josko ensi viikolla onnistuisi lonksuvan työtuolin, heikosti paikallaan pysyvän ovenkahvan ja yhden laudan osalta hajonneen sängyn korjaus. Helpotuin, kun asian suhteen ei ollut ongelmaa, talkkari kävisi kylässä ensi viikolla. Viat ovat ikivanhoja, mutta nyt niille pitää viimein tehdä jotain, kun muutto lähestyy, ja olisi kiva saada vakuusraha takaisin. Yksi lamppukin on kyllä vähän hajalla, mutta sen saan ehkä fiksattua pikaliimalla...

Soittelin myös kämppiksen kuusamolaiselle opiskelukaverille ja varmistin, että tämä pääsisi kaveriksi ensi perjantaina YleX:n haastatteluun iltaseitsemältä. Onneksi pääsi, nyt ei hermostuta enää, että olisin (ainakaan yksin) täysin neuvottomana toimittajan Kuusamo-kysymysten kanssa. Soitin sitten naistoimittajalle, kuten olin luvannut, ja kerroin että kaveri löytyi haastatteluun. Makuunista vuokrasin tänään Some Kind of Monsterin ja Paul W.S. Andersonin jonkun neverheard-leffan, jota mainostetaan että Sixth Sensen ja The Othersin tyylinen tms. Niin just. Mahtaapa olla erinomainen. Ja syy jälkimmäisen vuokraamiseen on siis, että DVD-palstan deadline on maanantaina. Huomenna pitäisi saada se Splinter Cell 3, jos Pelikettujen myyjä pitää sanansa ja tuo sen mukanaan Kemistä.