Earthling

Lauantaina tuli katsottua vähän Boston Legalia ja aloitettua The Big Bang Theoryn toinen kausi. Ensimmäinen levy eli kuusi jaksoa oli päivän saldo, hyvin on kausi alkanut.

Kylläpä harmitti huomatessani, että Fringen ykköskauden blu-rayn hinta oli noussut reilusti Amazonissa, kun sen olisi aiemmin saanut reilulla parilla kympillä. No, ei sitä kuitenkaan olisi tullut katsottua pitkään aikaan, ja kaipa tuo tulee taas joskus alennukseen.

Olipa hienoa lukea, että Hunter S. Thompsonin kirjaan perustuva, Johnny Deppin tähdittämä The Rum Diary on viimein ilmestymässä ensi syyskuussa. Filmatisoinnista on saanut kuulla melkein vuosikymmenen ajan, joten hyvä tietää, että leffa on viimein purkissa ja ensireaktiot positiivisia.

Pari yhden kerran nähtyä leffaa voisi ottaa joskus lähitulevaisuudessa katseluun hyllystä, kun tuppaavat aina iskemään silmään. Ensimmäinen on 28 Weeks Later -ohjaaja Juan Carlos Fresnadillon vuoden 2001 Intacto. Muistan, miten innoissani olin aikoinaan elokuvan trailerista, ja tykkäsin myös elokuvasta.

En ole kuitenkaan katsonut sitä vielä kertaakaan lokakuussa 2005 hankkimaltani dvd:ltä, joten voisi olla jo uusintakatselun aika. Trailerissa ja kotelossa nähtävästä metsässä side silmillä juoksentelusta tulee aina mieleen Siouxsie and the Bansheesin (jonka Face to Face kuului Batman Returnsin tanssikohtauksessa) Spellbound-video, jossa myös juoksennellaan metsässä, joskaan ei side silmillä. Intactossa onni on vähän kuin jonkinlainen supervoima, ja vaikka en muista juonta, eiköhän tuo ole, että joukko onnekkaita ihmisiä (esim. yksi oli ainoa selviytyjä lentoturmassa) kisaavat keskenään henkensä kaupalla, en muista mitä voittaja saisi, raha voisi olla hyvä veikkaus.

Toinen uusintakatselua kaipaava elokuva olisi vuoden 2004 Primer. Luultavasti luin tästä alunperin Ain't it Cool Newsistä vuonna 2004, katsoin vain että kyseessä on joku 7000 dollarin budjetilla tehty, kehuja saava scifi-leffa, totesin että I'm so there, ja jäin odottamaan tilaisuutta nähdä elokuva. Se tuli tammikuussa 2008, kun hankin dvd:n. Traileri on mainio eikä spoilaa elokuvaa, ja tämä tulee trailereita/spoilereita (yleensä synonyymejä) kammoksuvan suusta. Sääli, ettei kirjoittaja-ohjaaja(-leikkaaja-säveltäjä-jne.) Shane Carruth ole sen koommin tehnyt mitään.

Carruthin IMDb-sivun kautta tuli vastaan maininta Earthlingistä, josta tuli välittömästi positiivisia viboja, joten pistetään muistiin ja jäädään odottelemaan mielenkiinnolla.

Tuli nyt mieleen, että mikähän Heroesin tilanne on tällä hetkellä, onko se saamassa vielä jatkoa? Vastaus löytyi pikaisesti Google Newsillä, näemmä 13 jakson mittainen viitoskausi on mahdollinen. Itselläni on kesken neloskauden setti, olen jossakin jälkipuoliskolla.

Lostin viimeisen kauden ilmestymiseen on neljä kuukautta. Katson sen ensi kertaa levyltä, joten saa olla sitä odotellessa varovainen, ettei spoilaannu. Joskus törmää johonkin kuvaan hahmoista, mutta en nyt kuitenkaan sanoisi spoilaantuneeni. Olen ajatellut, että olisi kivaa katsoa edelliset kaudet läpi ennen viimeistä kautta, vielä kun sarjan voi katsoa läpi tietämättä vastauksia lukuisiin kysymyksiin, tai sen ettei niihin tule vastauksia.

Houkuttimena olisi myös se, etten ole nähnyt kolmos- ja neloskauden jaksot kuin kerran (enkä kyllä 5. kauttakaan, mutta se onkin tuoreessa muistissa), ja neloskausi olisi hyllyssä blu-raylla, kun olen aiemmin nähnyt jaksot vain Nelosen netti-tv:stä. Jos tässä on reilut neljä kuukautta aikaa katsoa viisi kautta (noin sata jaksoa), niin katselu pitäisi varmaan aloittaa joskus lähiaikoina, vaikka jakso per päivä -tahtiin. Toisaalta kesälomalla en luultavasti pysty katsomaan sitä, joten jakso päivässä ei kyllä riitä. No, saapa nähdä miten projektin kanssa käy.

Uutta infoa Alien-prequelista

Ridley Scott puhui MTV:lle suunnitteilla olevasta Alien-prequelista. Mielenkiintoisimmat tiedonjyvät:

- Sigourney Weaver nähdään luultavasti cameo-roolissa esittämässä Ripleyn äitiä

- Ridley Scott suunnittelee uusia alieneita leluyhtiö Mattelin kanssa

- elokuvassa tullaan näkemään predatoreita

- Scott lupaa järkevää 3D:n käyttöä mm. katsojaa päin hyökkäävien facehuggereiden muodossa

- Russell Crowe jatkaa todennäköisesti yhteistyötä Scottin kanssa yhdessä elokuvan päärooleista

- Scott haluaa poiketa alkuperäisen elokuvansa vakavahenkisyydestä, ja kaksi The Office -kirjoittajaa on palkattu tuomaan käsikirjoitukseen huumoria

Koko haastattelu täällä.

Tulevia TV-sarjajulkaisuja

Viime aikoina (tai aiemmin, jos en vain ole huomannut) moneen loppuvuoden pakkohankintaan tv-sarjapuolella on liitetty ilmestymispäivä:

Curb Your Enthusiasm - Season 7 (7.6.) (jatkoa seuraa...)

Lost - Season 6 (Blu-ray) (23.8.)

House - Season 6 (6.9.)

The Big Bang Theory - Season 3 (27.9.)

24 - Season 8 (Blu-ray) (30.10.)

Siinä nyt sellaiset, jotka tulee heti tilattua, esmes Fringen kakkoskauden (27.9.) hankin myöhemmin ja The L Wordin 6. kauden brittijulkaisun (28.6.) sijaan odottelen luultavasti kotimaista julkaisua.

Lisäksi tiedossa ei ole vielä Supernaturalin 5. kauden ja Heroesin 4. kauden julkaisupäiviä. En myöskään laittanut tuohon jo tiedossa olleita kevään julkaisuja, kuten True Blood S2, jonka ilmestymiseen ei olekaan enää kuin reilut kolme viikkoa, hienoa. Boston Legalia (jonka kakkoskauden loppupuolella olen) tulee luultavasti myös tilattua, varsinkin kun kausibokseja saa (ainakin tällä hetkellä) halvalla.

Katsotut elokuvat + Dollhouse

Jos westernit kiinnostavat ollenkaan, suosittelen katsastamaan Appaloosan. (Ohjaaja) Ed Harris ja Viggo Mortensen hyviksinä, Jeremy Irons pääpahiksena ja Renee Zellweger love interestinä. Harrisin ja Mortensenin hahmojen ystävyys oli tässä etualalla, nämä muodostivat mainion parivaljakon, ja miehiä nähdään elokuvassa harvoin erossa toisistaan. Voisi joskus hankkia omaksikin.

Spiderwick Chronicles oli parempi kuin odotin, 6.8:n IMDb:n keskiarvolla oletin siinä olevan jotain vikaa, mutta elokuva oli erittäin viihdyttävä. Mukana yllättävän synkkiä hetkiä, ei nyt mitään Leaving Las Vegas -meinkiä, mutta ainakaan ei oltu millään lässylinjalla. Freddie Highmore teki tässä sen verran hyvän tuplaroolin kaksosina, että asiaa etukäteen tietämättä mietin elokuvan aikana, onko kyseessä sama poju vai kaksi toisiaan muistuttavaa näyttelijää.

Tuli myös katsastettua viime kerralla mainitsemani Me and Orson Welles, joka oli ihan jees, mutta näistä kolmesta viihdyin kyllä vähiten sen parissa. Ei se huono ollut, mutta vaikea kuvitella että tätä kiinnostaisi toista kertaa katsoa. Richard Linklater on kirjoittanut itse parhaat leffansa, tätä hän ei kirjoittanut, eikä leffasta olisi kyllä voinut arvata, kuka on ohjaajana. Zac Efronissa ei ollut mitään vikaa, ehkä en lämmennyt täysin Wellesin hahmolle / näyttelijälle.

Dollhousen kuudes jakso tuli katsottua, ja huomasi kyllä, että se oli se jakso, josta oli useaan kertaan kuullut mainintaa, että silloin sarjan taso nousee. Joss Whedonin kirjoittamassa jaksossa syvennettiin hyvin sarjan maailmaa, annettiin kerrankin firman asiakas, jossa oli jotain syvyyttä, vihjailtiin suuremmista kuvioista ja tehtiin ainakin yksi shokkipaljastus. Voisi sanoa, että kannatti odottaa tason nousua, mutta olisipa tuota Whedonin sarjana tullut seurattua joka tapauksessa.

Leffa jos toinenkin

Posti toi maanantaina lainaan Me & Orson Wellesin. Richard Linklaterin leffa, joten olen suht innoissani. Seitsemän miehen elokuvaa näkyy löytyvän kokoelmasta, A Scanner Darklyn voisi joskus hommata, Fast Food Nation on jäänyt katsomatta, en ole siitä ihan varma. Me & Orson Welles tulee vuokralle tasan viikon kuluttua, oheinen kuva ei ole oikea kotelo. Kotimaisen DVD-kannen alaosassa lukee:"Zac is back - hotter than ever!" Argh. Zac Efron muistetaan tietenkin Fireflysta.

Maanantain leffoina olivat Grizzly Man ja Lars and the Real Girl. Grizzly Man oli Werner Herzogin loistava dokumentti 13 kesää harmaakarhujen kanssa viettäneestä miekkosesta, joka kuvasi yli sata tuntia matskua luonnossa. Hirvitti vähän katsella, kun mies olisi voinut päästä hengestään milloin tahansa.

Ryan Goslingin tähdittämä Lars and the Real Girl voi kuulostaa joltakin Farrellyjen veljesten elokuvalta, kun sosiaalisesti avuton mies ostaa real doll -nuken elämänkumppanikseen. Elokuva kuitenkin kuvaa tilannetta realistisesti, etenkin Larsin läheisten järkyttyneet ja huolestuneet reaktiot olivat todella hyvin toteutettuja. Larsin kotikylän asukkaat ovat luultavasti ymmärtäväisempiä kuin mikä tilanne olisi tosielämässä, mutta joka tapauksessa tämä oli todella hyvä ja liikuttava draamakomedia, joka saikin Oscar-ehdokkuuden käsikirjoituksestaan.

Maanantaina tuli myös katsastettua Dollhousen viides ja V:n kolmas jakso. Muistelin, että Dollhousen piti parantua viidennessä jaksossa, mutta ehkä se oli että viiden jakson jälkeen. Ihan jees oli tuo monesta tutun Tim Minearin kirjoittama jakso, ellei mikään ihmeellinen. Tiistain leffa oli James Grayn Two Lovers, joka oli erittäin hyvä. Gray teki tätä ennen Joaquin Phoenixin kanssa We Own the Nightin, joka oli myös hyvä. Two Loversin jälkeen harmittikin, ettei Phoenix ole sen koommin tehnyt leffoja. Viimeksi miestä nähtiin maaliskuussa PETAn videossa.

Posti toi tänään Huuto.netistä ostamani The Broken -blu-rayn, uusi ja muoveissa. Leffan kotelo on kyllä tökeröimpiä, joita on vastaan tullut. Ilmeisesti joku kesätyöläinen on laitettu kääntämään siihen tekstit (jotka vaikuttaisivat olevan samat pohjoismaisissa dvd-julkaisuissa, mutta ei näemmä blu-rayssa; kotimainen blu-ray matkii valitettavasti tuota dvd:n ilmettä). Kannen yläosassa lukee nolosti:"Psykologinen jännäri Oscar ehdokasohjaaja Sean Ellisiltä". Takakannessa puolestaan lukee "oscarehdokas". Sivuhuomautuksena, että Oscar-ehdokkuus tuli lyhytelokuvasta Cashback, jonka pohjalta tehty kokopitkä Cashback ei ollut minusta kovin hääppöinen.

Huomautinkin jo aiemmin, että kotelossa sanotaan Lena Heady, kun se on Lena Headey. Kotelon suurin synti lienee se, ettei se listaa saatavilla olevia ääniraitoja, vain 5.1-kuva kertoo surround-äänistä. Takakannessa on lainaus Varietystä:"Samassa luokassa kuin Psyko!" Tsekkasin arvostelun, ja kohta josta tuo oli keksitty kuului alunperin:"If the twisty conclusion inevitably leaves the viewer with logic and continuity questions, it seems a small price to pay for a movie skilled enough to reference the shower scene in 'Psycho' without embarrassing itself."

Halusin testata levyä, ja laitoin sen Pleikkariin. Aluksi tuli tekstityskielivalikko, jossa ei pystynyt PS3-ohjaimella liikuttamaan mitään. Mitään ei tapahtunut ohjainta vääntämällä. Onneksi siinä pystyi sentään tekemään valinnan X:llä, vaikka päälle päin mistään ei olisi voinut päätellä, että jokin neljästä ruudulla näkyvästä kielestä olisi valittuna. Eipä ole tullut vastaavaa aiemmin eteen.

Kieleksi tuli sitten ruotsi, jonka sai onneksi elokuvan aikana vaihdettua valikosta suomeksi tai pois. Audio-valikosta puolestaan selvisi, että ääniraitavaihtoehtoina olisivat Dolby Digital 5.1 ja DTS HD 5.1, joita yritin vertailla keskenään ja totesin taas, etten ole hääppöinen asiantuntija äänenlaadun saralla. Lyhyen testin perusteella äänet olivat ok ja kuva vaikutti skarpilta ja selvästi dvd-laatua paremmalta. Mainitaan vielä, että maahantuojan nettisivulla blu-ray-julkaisun ääniraidaksi listataan vain Dolby Digital 5.1. Aika huolimatonta, jotkut kun jättävät blu-ray-julkaisuja ostamatta, ellei niissä ole HD-ääniraitaa.

Mikaela katsoi The Brokenin sitä kehuttuani eikä ollut elokuvasta läheskään niin innoissaan. Kivaa kun suosituksia kuunnellaan, toisaalta harmillista sitten jos toinen ei niin välitäkään elokuvasta, tulee vähän syyllinen olo. Mutta eipä näistä jutuista voi koskaan tietää, mielipiteitä on monia. Alhaisen IMDb-keskiarvon (5.6) huomioon ottaen saatankin olla vähemmistössä elokuvan ystävänä. Kuten varmasti monesta muustakin katsojasta, Mikaelasta "juonen epämääräisyys oli tylsää", minkä ymmärrän täysin.

Itse kuitenkin taas tykkäsin siitä, että leffan jälkeen ei ollut ihan varma siitä, mistä kaikessa oli kyse, ja että kokonaiskuva selkeytyi vasta kun menin IMDb-foorumille lukemaan keskusteluita. Minulla oli pitkään leffaa katsoessa mielessä teoria, joka osoittautui onneksi vääräksi, ja oikea selitys oli paljon mielenkiintoisempi. Sitä ei edes varsinaisesti selitetty ikinä verbaalisesti elokuvassa, vaan sen joutui päättelemään itse tapahtumista.

Ja tosiaan, en kyllä yhdellä katselulla tajunnut sitä täysin, mutta näin sitten jälkeenpäin valaistuttua sai sitten tuumata, että sitähän se ja se kohta tarkoittikin. Jos elokuva antaa selityksen sille, mitä siinä tapahtuu, hämärän peittoon jää kuitenkin miksi se tapahtuu, mutta minusta sillä ei ollut niin väliä, enkä tiedä olisiko sen selittäminen ollut elokuvalle eduksi, vai olisiko se vienyt osan sen viehätyksestä.

Sarjoja ja vielä yksi levyhankinta

Innostuin jo vähän, kun Supernaturalin viitoskauden dvd/blu-ray-kotelon kansikuva julkaistiin. Sitten muistin, että neloskausi ilmestyi elokuun lopulla, joten saapa tuota vielä odotella hyvän tovin. Huhtikuun lopussa ilmestyisi toki kauden ensimmäinen puolisko dvd:llä, mutta paras vain odotella kärsivällisesti koko kauden julkaisua.

Tuli ostettua vielä yksi blu-ray, Huuto.netistä The Broken, josta puhuin taannoin, uutena 9,90e:llä postituskulujen kanssa. Blu-rayta ei ole julkaistu USA:ssa eikä Englannissa, joten katsoin parhaaksi napata levyn nyt noin halpasella, toista tilaisuutta voisi joutua odottamaan pitkään.

Perjantaina tuli aloitettua Boston Legalin kakkoskausi. Katsoin ensimmäisen levyn eli neljä jaksoa - hyvä oli - sitten oli vielä aikaa katsastaa Breaking Badin kakkoskauden ensimmäinen jakso taannoin hankkimaltani region 1 -dvd:ltä. Kun sitten suljin dvd-soittimen luukun alkaessani katsomaan sitä, mitään ei tapahtunut. Sammutin soittimen ja käynnistin sen taas, ruudulla käväisi "DVD"-teksti, mutta levy ei latautunut.

No, tämä oli kuitenkin tuttu ongelma, en nyt muista tekivätkö ykköskauden levyt samoin, mutta The Lost Roomin R1-julkaisu oli ainakin yksi, joka oli temppuillut samalla tavalla. Ongelman sai ohitettua dvd-kapulan title-nappia ja sitten ykköstä painamalla, jolloin levy alkoi pyörittämään ensimmäistä jaksoa. Menulla pääsi valikkoon, en tosin muista, toimiko jakson valinta vai pitikö muutkin jaksot valita title-valinnalla, mutta oli miten oli, kumma juttu.

Pääasia kuitenkin, että jaksot saa katsottua. Breaking Bad on huippu, ja suuri on ilo sinä päivänä, kun Bryan Cranstonin toisen mainion sarjan, Malcolm in the Middlen kakkoskauden dvd-julkaisu viimein tapahtuu. Ykköskauden julkaisusta on vasta vaivaiset seitsemän vuotta.

Trilleriä, draamaa, kauhua ja jokunen leffakin

Tiistain leffoina olivat Lakeview Terrace ja Boy A. Tykkään Samuel L. Jacksonista paljon, mutta kiinnostus Lakeviewiä kohtaan heräsi varsinaisesti, kun tajusin sen olevan esim. erinomaisen The Shape of Thingsin ohjaajan, Neil LaButen elokuva. Tietty LaBute osaa tehdä roskaakin, kuten The Wicker Man -remake osoitti. En ole nähnyt sitä, tosin vastikään katsoin viimein leffasta koomisimmat palat, kun ajattelin etten kuitenkaan tule katsomaan elokuvaa.

Lakeview Terrace oli varsin hyvä, tosin vähän been there, done that, mutta näyttelijät, hahmot sun muut olivat hyviä ja leffa oli viihdyttävä, ellei sellainen jota tulisi välttämättä uudestaan katsottua. Oli kiva nähdä Jacksonin lisäksi Patrick Wilsonia pääroolissa. Boy A puolestaan oli erinomainen draama nuorena vangitusta sympaattisesta miekkosesta, joka yrittää sopeutua yhteiskuntaan vankilasta vapauduttuaan. Tämä pitää joskus hankkia levyllä.

Jännä miten vaikeaa on nähdä elokuva tietämättä siitä yhtään mitään. Lakeview Terracen kotelo jo kertoo, että Samuel L. Jackson esittää siinä poliisia, kun elokuvassa tämä ei tule välittömästi ilmi. Täten tieto hahmon ammatista värittää jo ensimmäistä katselukertaa, kun taas käsikirjoittaja on ajatellut elokuvan katsojan saavan tämän tiedon filmin katsomisen kautta.

Jos olin enemmän innoissani V:n kuin The Pacificin aloituksesta, molemmista sarjoista katsotun toisen jakson myötä voin sanoa, että pidin selvästi enemmän The Pacificista, jossa oli mukavasti toimintaa ja nyt sai paremmin otetta hahmoista. V taas ei ollut huono, mutta ei erityisen ihmeellinenkään. Eiköhän tuo kuitenkin pääse taas vauhtiin.

Tiistaina postissa tuli The Big Bang Theoryn kakkoskausi. Saa nähdä milloin sitäkään ehtii katsoa, huomenna kun pitää käväistä lainaamassa kirjastosta varauksessa oleva Boston Legalin kakkoskausi, jonka viimeinen noutopäivä on torstai. Katsoin tänään ykköskauden loppuun. Erittäin hyvä sarja, pidin enemmän kuin odotin. Spaderin hahmolla oli enemmän sydäntä kuin ensivaikutelmalta olisi voinut luulla.

Sarjassa oli kolme asiaa, jotka ärsyttivät alussa. 1: Musiikit ja niissä aina "yeah!" ja "all right!" -tyylisiä huudahduksia tekevä miesääni. 2: Toistuvat kuvat hahmojen käsieleistä näiden puhuessa. 3: Jatkuva zoomailu, jolla haetaan vähän dokumentaarista otetta. Rasittavia kaikki, mutta kauden edetessä etenkin zoomailuja rajoitettiin selvästi, myös käsiin keskityttiin vähemmän, eikä musiikkia käytetty enää häiritsevällä tavalla. Kakkoskaudella on näköjään peräti 27 jaksoa, toivottavasti niitä ei tarvitse katsoa ihan viikossa, eli jospa lainan uusiminen onnistuu.

Keskiviikon leffana oli Trick 'r Treat, loistava kauhuleffa, josta kuulin ensimmäisen kerran /Filmcastissa, jossa sitten myöhemmin vieraili elokuvan kirjoittaja-ohjaaja Michael Dougherty, joka toimi käsikirjoittajana X2:ssa. Trick 'r Treat tuntui vähän sellaiselta kauhuleffalta, joka olisi voinut ilmestyä 80-luvulla. Elokuva sijoittuu yhteen halloween-yöhön, ja siinä seurataan lukuisia hahmoja, kun kaikenlaista ikävää shittiä tapahtuu. Jännä leffa, sopivasti huumoria, hyviä näyttelijöitä, kuten Anna Paquin, Brian Cox, pari Dead Like Me -sarjan näyttelijää ja yksi Galactican vakinaama. Epäilemättä parhaita kauhuelokuvia, joita tulee tänä vuonna nähtyä.

Leffoja & levylisäyksiä

Posti kiikutti tänään ovelle Amazon.comista kaksi pakettia, toisessa The Sarah Connor Chronicles S2 -blu-ray ja toisessa Mad Men S3 -blu-ray. Hassua kun aiemmin mainitsin The Brokenin & Sarah Connorin pääosan esittäjäksi "Lena Hadleyn", ja nyt Sarah Connor -koteloa tutkiessani tajusin, että sehän olikin Lena Headey. Sitten huomasin, että suomalaisessa The Broken -blu-ray-kotelossa lukee:"Pääosassa 300-elokuvan tähti Lena Heady". Lisäksi Oscar-ehdokas on kirjoitettu siihen ilman väliviivaa.

Viikonloppuna tuli katsastettua kirjastosta lainattu Kramer vs. Kramer, jota en ollut aiemmin nähnyt. Se sai parhaan elokuvan Oscarin samalla kun Apocalypse Now oli myös ehdokkaana, mikä on aikamoinen vääryys. Olihan tuo kuitenkin varsin mainio leffa, joka kannattaa nähdä jo Dustin Hoffmanin vuoksi. DVD-kotelon iloinen perhepotrettikuva on kyllä aika hämäävä.

Tänään katsoin Coenin veljesten A Serious Manin. Loistava elokuva, ja ensimmäisen katselukerran jälkeen sijoittaisin sen Coenin top-3-listaani The Big Lebowskin ja Barton Finkin seuraksi. Ajattelin, että pääosan esittäjä on varmaan joku tuttu tyyppi, joka on niin hyvä roolissaan, ettei sitä näyttelijää tajua tunnistaa vasta kuin jälkeenpäin, mutta se olikin Michael Stuhlbarg, joka ei soittanut pahemmin kelloja.

A Serious Manin jälkeen aloin katsomaan Black Dynamitea, joka piti kuitenkin keskeyttää muutaman minuutin jälkeen. En ollut varma, oliko vika leffassa vai siinä, ettei se sopinut ollenkaan A Serious Manin jälkeen katsottavaksi. Jälkeenpäin ajateltuna elokuvan alku ei kyllä tainnut olla kovin kummoinen, eikä sen jatkaminen houkuttele erityisemmin. Katsoin sitten Boston Legalia, jonka ykköskaudesta on nyt neljä jaksoa jäljellä.

Myöhemmin päivällä katsoin loppuun sunnuntaina aloittamani Eagle Eyen. Tykkäsin kovasti Caruson ja LaBeoufin Disturbiasta, joten olen ollut aina utelias EE:tä kohtaan. Toisaalta olen kuullut siitä haukkuja sen verran, etten ole uskaltanut vuokrata sitä. Taannoin sitten kai jotain vanhaa /Filmcastia kuunnellessani joku törppö vieras spoilasi jotain leffaan liittyen. Se ehkä paransi lopulta katselukokemusta, koska se juttu olisi saattanut muuten tuntua typerältä käänteeltä, kun nyt olin jo tottunut ajatukseen. Eagle Eye oli lopulta ihan jees höpöleffa, sellainen jonka katsoo mieluusti yhden kerran.

Levyhankintoja ja pari katsottua leffaa

Keskiviikkona tuli katsastettua Canal+:lta tallentamani Boy Interrupted (traileri), HBO:n dokumentti, jonka naisohjaajan bipolaarinen poika teki itsemurhan 15-vuotiaana. Käydään läpi elämää erikoisen lapsen kanssa, nähdään kotivideoita ja haastatteluita perheenjäsenten ynnä muiden kanssa. Erittäin hyvä. Tänään oli vuorossa The Brøken, jonka julistetta olen pitänyt mielenkiintoisena. Toisaalta leffaa ei ole kehuttu hirveästi. Juonesta en ollut lukenut mitään.

Pidin siitä todella paljon, ja heikko IMDb-keskiarvo (5.6) tuntuu oudolta. Ehkä osasyynä siihen on, että leffa ei väännä asioita rautalangasta. Ehkä se ei vain toimi kaikille. Tuossa oli hienon pahaenteinen tunnelma heti alusta lähtien (score oli tehokas), leffa näytti tosi hyvältä ja mukana oli varsin päteviä näyttelijöitä (Lena Hadley, Richard Jenkins). Leffan aikana saa pähkäillä, onko se psykologinen kauhuelokuva vai onko siinä kenties jotain yliluonnollistakin. Joka tapauksessa todella tunnelmallinen ja jännä elokuva, joka pitää hankkia levyllä kokoelmaan. Olisi jäänyt tämäkin näkemättä, jos tulisi tuijotettua vain esim. IMDb-keskiarvoja.

Keskiviikkona postissa tuli 30 Rockin kolmoskausi, josta katsottiin ensimmäinen jakso, hauska oli. Lisäksi tuli ilmainen arvostelukappale As Good as Deadista, jonka suhteen ei ole minkäänlaisia odotuksia. Tänään tuli lisää levyjä Amazonin suunnalta, Breaking Badin kakkoskauden dvd ja The Sarah Connor Chroniclesin ykköskauden blu-ray, sopivasti The Brøkenin katsomisen jälkeen, kun Lena Hadley oli leffassa ja tuossa Sarah Connorissa. Hienoa saada vuoden tauon jälkeen jatkoa Breaking Badille.

Kirjastostakin sain lisää levyjä lainaan, kun hain varauksia. Mukaan lähtivät Kramer vs. Kramer, Two Lovers (Joaquin Phoenixin viimeisin), Hunger ja Lars and the Real Girl. Koska Boston Legal S1 on vielä kesken, ja saa olla vain viisi dvd:tä yhdellä kertaa lainassa, sen kakkoskausi ja The Fountain (jonka olen katsonut elokuussa -07, teki mieli katsoa uudestaan) jäivät vielä odottelemaan. The Fountainin soundtrackin otin kuitenkin lainaan, ja sarjisversio on varauksessa.

Katselussa V & The Pacific

Tiistaina töiden jälkeen tuli katsastettua Canal+:lta ajastamani aloitusjaksot sarjoista V ja The Pacific. Seurasin innolla (ja nauhoitin) aikoinaan 80-luvulla alkuperäistä V:tä. Sarjan kuvasto ja moni kohtaus on painautunut hyvin mieleen.

En ole juurikaan lukenut uusintaversion arvosteluita, mutta sellaisen kuvan olin saanut, että sarja olisi ihan hyvä. Ehkä suurin pelkoni oli, että se olisi sellaista The 4400 -tyylistä, harmitonta aivot narikkaan -scifiä. Pilottijakso oli kuitenkin positiivinen yllätys.
Pilotissa oli hyvä käsikirjoitus, näyttelijät ja erikoistehosteet. Kertaakaan ei tullut sellaista "olipa vähän tökeröä" -tunnetta, eikä mukaan oltu ängetty mitään typerää teiniromanssia tai vastaavia väsähtäneitä juonikuvioita. Sarja yrittää olla vakavasti otettava scifi-trilleri, ja ainakin pilotti onnistui siinä erittäin hyvin.

Vierailijoiden saapuminen oli toteutettu hienosti, ja se tapahtui yllättävän nopeasti. Olin valmistautunut siihen, että katsojalle tuputettaisiin päähenkilöiden arkea ja rakkaussuhteita puoli tuntia ennen ufojen ilmaantumista, mutta asiaan päästiinkin ilman turhia lässytyksiä.

Jaksossa oli myös pari hauskaa itseironista tsoukkia, jotka lisäsivät luottamusta siihen, että tekijät tietävät mitä tekevät. Uusi V ei tuntunut mitenkään vanhan lämmittelyltä, ja ainakin aloituksen perusteella scifin ystävien ei kannata missata sarjaa.
V:n jälkeen tuli vielä katsottua Spielbergin ja Hanksin uuden 10-osaisen sotasarjan, The Pacificin ensimmäinen jakso. Alun draamailut eivät hirveästi nostaneet kiinnostusta, mutta kun päästiin sotapolulle, oli se ihan jees. En ole sotaleffojen ylin ystävä, mutta voisihan tuota katsoa jatkossakin, ja Band of Brothersin ystävien luulisi tykkäävän tästäkin. Parasta tässä oli James Badge Dale, osittain siksi, koska mies oli tuttu 24:n kolmoskaudelta, jolla hän esitti Jackin paria.

Tarjoilija, vielä kaksi

Olin tyystin unohtanut, että Mad Men ilmestyisi jenkeissä blu-raylla maaliskuussa, ja kun setti osoittautui aluekoodittomaksi, oli se pakko tilata Amazonista. Sepä tuli halvemmaksi kuin 26. päivä ilmestyvä brittijulkaisu. Geek is the new black informoi The Big Bang Theory -maratonista Subilla, josta en ollut tietoinen. Päätinpä sitten katsastaa sarjan, vaikka suhtaudun (ehkä vähän turhankin) skeptisesti nykyajan valmiiksi naurettuihin sitcomeihin.

Sarja osoittautui erittäin hyväksi, ja viihdyin mainiosti katsoessani yhdeksän jaksoa putkeen. Maanantaina näkyi 1. kauden jälkipuolisko, kahdeksan jaksoa, ja tajusin silloin nähneeni aiemmin kaudelta yhden kohdan. Sarjassa on paljon hauskoja nörtteilykeskusteluita elokuvien (kuten esim. Terminatoreiden) tiimoilta. Pitikin nyt sitten laittaa 23 jakson mittainen kakkoskausi tilaukseen Playsta, kun sen sai varsin kohtuulliseen 14,49 euron hintaan. Luulenpa, että tv-sarjatilaukset olivat tälle kuulle tässä.

Viime päivinä tuli myös katsottua kirjastosta lainaamani The Flight of the Conchrodsin ensimmäinen kausi. Olin tästäkin nähnyt 1. kaudelta pätkän tv:stä, tosin en silloin tiennyt, mikä ohjelma oli kyseessä. Tämä siis HBO:n naururaidaton komediasarja kahdesta USA:ssa asuvasta uusiseelantilaisesta muusikosta, joiden bändi ei ota menestyäkseen. Välillä ohjelma muuttuu musiikkivideoksi pääkaksikon laulaessa hassuja biisejä jakson tapahtumien tiimoilta. Pidin tästä vielä hitusen enemmän kuin The Big Bang Theorystä, pieni miinus kuitenkin siitä, että kaksikon tumpelo manageri toi vähän liikaa mieleen The Officen David Brentin.

Levyjä, pyöriä ja kadonneita videovuokraamoita

Tuli sitten tilattua vielä tuo The Sarah Connor Chroniclesin kakkoskauden blu-ray, kun oli sen verran edullinen. Olisi sitä paitsi tylsää, jos voisin katsoa vain ykköskauden, jonka olen jo nähnyt suurimmalti osin kertaalleen. Postissa tuli eilen Black Dynamite -dvd lainaan, en ole ehtinyt katsoa vielä. Sitä on näemmä kehuttu, jotenkin olen täysin missannut koko leffan, ei sanonut mitään kun näin sen FS-Filmin listalla.

Eilen kahdeksan tunnin työpäivä, puolenyön jälkeen kotiin ja muutaman tunnin yöunien jälkeen takaisin töihin aamuvuoroon kuudeksi, vapaalle puolenpäivän tienoilla. Edessä ruhtinaalliset kolme päivää lomaa. Töistä tullessa käväisin hakemassa lähikirjastosta Boston Legalin ja The Flight of the Conchordsin ykköskaudet. Myös BL:n kakkoskausi olisi ollut siellä, kun olin sen varannut, mutta jätin myöhemmin lainattavaksi, etten pahimmassa tapauksessa joutuisi katsomaan kahta tuotantokautta viikossa.

Ehdin ottaa kotona kymmenen-viidentoista minuutin torkut, ja sitten suuntasin Anttilaan ostamaan itselleni pyörän. Tinkasin 30 euron pyöränlukosta 20 euroa pois, kun pyörä piti viedä suoraan liikkeestä korjaamolle, koska vaihteet eivät toimineet vielä kunnolla. Vaativat jotain säätöä, eikä myyjä osannut sitä tehdä hyvästä yrityksestä huolimatta. Läheisellä korjaamolla asia hoitui ja muutamaa tuntia myöhemmin polkaisin kotiin.

Ennen kotiin suuntaamista kävin Elielinaukion Film Townissa, josko sieltä olisi löytynyt riittävästi kiinnostavia tapauksia, että olisin ottanut seitsemän levyä viikoksi lainaan. Mielessä olivat ainakin Grizzly Man, My Name is Bruce ja Dead Like Me -leffa. Sinne päästyäni kuitenkin totesin, että liiketilat olivat täysin tyhjät. Höh. Mitä oli tapahtunut? Mitään viestiä ei ollut esillä, eivätkä Film Townin nettisivut osanneet kertoa asiasta mitään. Kylläpä tiedotus pelaa hyvin.

Englannin Amazonista tuli mailia, että 30 Rockin kolmoskausi on postitettu, joten sen ainakin pitäisi tulla ensi viikolla. Kiva juttu, kakkoskausi tuli katsottua loppuun viime kesäkuussa.