maanantaina, huhtikuuta 12, 2010

Leffoja & levylisäyksiä

Posti kiikutti tänään ovelle Amazon.comista kaksi pakettia, toisessa The Sarah Connor Chronicles S2 -blu-ray ja toisessa Mad Men S3 -blu-ray. Hassua kun aiemmin mainitsin The Brokenin & Sarah Connorin pääosan esittäjäksi "Lena Hadleyn", ja nyt Sarah Connor -koteloa tutkiessani tajusin, että sehän olikin Lena Headey. Sitten huomasin, että suomalaisessa The Broken -blu-ray-kotelossa lukee:"Pääosassa 300-elokuvan tähti Lena Heady". Lisäksi Oscar-ehdokas on kirjoitettu siihen ilman väliviivaa.

Viikonloppuna tuli katsastettua kirjastosta lainattu Kramer vs. Kramer, jota en ollut aiemmin nähnyt. Se sai parhaan elokuvan Oscarin samalla kun Apocalypse Now oli myös ehdokkaana, mikä on aikamoinen vääryys. Olihan tuo kuitenkin varsin mainio leffa, joka kannattaa nähdä jo Dustin Hoffmanin vuoksi. DVD-kotelon iloinen perhepotrettikuva on kyllä aika hämäävä.

Tänään katsoin Coenin veljesten A Serious Manin. Loistava elokuva, ja ensimmäisen katselukerran jälkeen sijoittaisin sen Coenin top-3-listaani The Big Lebowskin ja Barton Finkin seuraksi. Ajattelin, että pääosan esittäjä on varmaan joku tuttu tyyppi, joka on niin hyvä roolissaan, ettei sitä näyttelijää tajua tunnistaa vasta kuin jälkeenpäin, mutta se olikin Michael Stuhlbarg, joka ei soittanut pahemmin kelloja.

A Serious Manin jälkeen aloin katsomaan Black Dynamitea, joka piti kuitenkin keskeyttää muutaman minuutin jälkeen. En ollut varma, oliko vika leffassa vai siinä, ettei se sopinut ollenkaan A Serious Manin jälkeen katsottavaksi. Jälkeenpäin ajateltuna elokuvan alku ei kyllä tainnut olla kovin kummoinen, eikä sen jatkaminen houkuttele erityisemmin. Katsoin sitten Boston Legalia, jonka ykköskaudesta on nyt neljä jaksoa jäljellä.

Myöhemmin päivällä katsoin loppuun sunnuntaina aloittamani Eagle Eyen. Tykkäsin kovasti Caruson ja LaBeoufin Disturbiasta, joten olen ollut aina utelias EE:tä kohtaan. Toisaalta olen kuullut siitä haukkuja sen verran, etten ole uskaltanut vuokrata sitä. Taannoin sitten kai jotain vanhaa /Filmcastia kuunnellessani joku törppö vieras spoilasi jotain leffaan liittyen. Se ehkä paransi lopulta katselukokemusta, koska se juttu olisi saattanut muuten tuntua typerältä käänteeltä, kun nyt olin jo tottunut ajatukseen. Eagle Eye oli lopulta ihan jees höpöleffa, sellainen jonka katsoo mieluusti yhden kerran.

2 Comments:

Blogger Mikaela said...

Ah spoilerit ;O) Jos oikeasti haluaa yllättyä jostain niin pitää olla silmät ja korvat kiinni joka median suhteen. Itse en esim. katso edes trailereita nykyään sillä trailerit näyttävät nykyään koko leffan käytännössä, oletko huomannut?

4/13/2010 7:58 ap.  
Blogger Atso Suopanki said...

Jeps, olen. :) Juuri tuon vuoksi en ole katsonut trailereita ennen itse elokuvan näkemistä vuosiin, satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta. En yleensä lue edes elokuvien juonikuvauksia, jos tiedän muuten että elokuva kiinnostanee minua, koska niissäkin useimmiten paljastetaan päähahmon elokuvan alussa kokema muutos, jota en välitä tietää etukäteen.

Tietty elokuvateatterissa trailereita pakkosyötetään, mutta jos kyse on jostakin kiinnostavasta tapauksesta, suljen silmäni, painelen sormilla korviani dialogin sekoittamiseksi ("O..ly o.. .an can s..e the w..ld..."), koska pelkkä korvien painaminen ei äänenvoimakkuuden suuruuden vuoksi toimi, ja siihen päälle vielä hymisen jotain itsekseni. Viimeksi tämä toimi aika hyvin An Educationin trailerin tullessa. Toisaalta tuota tekniikkaa ei välttämättä viitsi käyttää, jos lähistöllä on istumassa muita ihmisiä...

Joskus (harvoin) kyllä sorrun katsomaan joitakin varhaisia teasereita/trailereita, joissa viellä osataan harjoittaa itsehillintää. Watchmen on hyvä esimerkki (kauniita kuvia, mutta itse tarinasta ei ollut minkäänlaista käsitystä), ja teatterissa nähty Kick-Ass-traileri ei onneksi tuntunut mitenkään spoilaavalta.

4/13/2010 11:24 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home