tiistaina, kesäkuuta 29, 2010

Muutto part 2

Tänään viimeinen työpäivä ja huomenna muutto, eli iltakuuden jälkeen kohti uutta kotikaupunkia, tai luultavasti Ikeaa, koska pitää ilmeisesti käydä ostamassa taulunkehyksiä sieltä. Viisi vuotta ja kaksi kuukautta tuli oltua täällä hommissa.

Mutta paljastettakoon viimein, että suuntaan Imatralle, noin 260 kilometrin päähän nykyisestä kämpästä. Ihan kiva paikka tuo Imatra, mitä olen ehtinyt siellä olemaan. Lappeenranta on siinä lähellä. Kun muuttohässäkkä on viimein ohi, on taas paremmin aikaa päivittää blogia.

Maanantaina kaksi miekkosta Fida-lähetystorilta kävi hakemassa sängyn, hyllyn, pöydän ym. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun eivät halunneet sohvaa ja nojatuolia, vaan jättivät ne riesakseni. Nuo olivat sellaiset, joita en voisi itse kärrätä mihinkään autollani, ja pelkäsin jo, että pitäisi taas olla vuokraamassa pakettiautoa.

Kolmen vesiperän (no, yksi vain oli niin epäammattimainen kuin voi olla, esim. kysyi kysymyksen, katosi äkisti ainakin minuutiksi samalla kun taustalta kuului naisen naurua, ja palasi sitten kysyäkseen saman kysymyksen) jälkeen soitin Sortti-asemalle ja sain onneksi sovittua sohvan, tuolin ja vanhan, rikkinäisen telkkarin noudon keskiviikolle hintaan 60 euroa.

Muuta roskiin joutavaa roipetta on vielä sen verran, että pitää huomenna kärrätä itse autolla jätesäkkejä lähimmälle Sortti-asemalle. Pitäisi myös ehtiä siivota ja pakata jäljellä olevat tavarat autoon iltakuudeksi. No, eiköhän kaikki järjesty ja iltasella voi sitten körötellä tavarakuorman kera kohti auringonlaskua.

Menin tänään läheiselle K-Marketille, jossa ei rakennustöiden vuoksi päässyt automaatille saldoa tsekkaamaan, joten suuntasin toiselle läheiselle K-Marketille. Siellä kassalla ollessani 16-vuotias tyttö kävi kysymässä kassalta, olisiko heillä pahvilaatikoita. Ei ollut, ja tytön lähtiessä huikkasin tälle, että hei anteeksi, ja sanoin että minulla olisi ylimääräisiä pahvilaatikoita (viime muuton jäljiltä).

Hän sitten käväisi hakemassa niitä. Oli parin tunnin sisään muuttamassa Nokialle, jos oikein ymmärsin. Ja jos tajusin oikein, vanhemmat olivat muuttamassa eri paikkakunnille, en tiedä oliko ero tullut nyt lähiaikoina, tyttö olisi kuulemma halunnut muuttaa omaan kämppään, mutta ei nuorena saanut, ja tulisi nyt asumaan äitinsä kanssa. Kuvaili tilannetta "sotkuksi". Hän otti jokusen laatikon kantoon ja kiitteli niistä, ja toivotin hänelle onnea muuttoon.

Saapa nähdä, tuleeko ensi yönä paljoa nukuttua, kun pitäisi saada kaikki huomisillaksi kuntoon.

keskiviikkona, kesäkuuta 23, 2010

TV-sarjoista

Breaking Bad saa neloskauden...

...kuten myös True Blood.

Glee saa kolmoskauden, sitä en tosin ole vielä nähnyt jaksoakaan.

Supernaturalin 5. kausi julkaistaan levyllä 7. syyskuuta.

Supernaturalin 6. kauden kuvaukset alkavat Vancouverissa 30.6. ja päättyvät 31.3.2011. Fringen kolmoskauden kuvaukset alkavat puolestaan 8. heinäkuuta ja päättyvät 1.4.2011.

V:n ensimmäinen kausi tuli katsottua loppuun. Ihan viihdyttävähän se oli, ellei nyt sellainen jota jaksaisi toista kertaa katsoa. Sellaista kevyttä, viihdyttävää scifi-hömppää, joka ei lopulta ollut niin ihmeellinen kuin pilotin perusteella jotenkin odotin. Katsastamisen arvoinen kuitenkin, ja olen ihan tyytyväinen, että myös tämä saa jatkoa, eli kakkoskausi on vahvistettu.

maanantaina, kesäkuuta 21, 2010

Muutto, Kick-Ass, Iron Man 2

Muuttohommat ovat pitäneet viime päivinä kiireisenä. Viime viikolla varasin Suomen Muuttolaatikko Oy:stä pakettiauton viikonlopuksi (nouto perjantaina klo 16 ja 17 välillä ja palautus maanantaina klo 8 mennessä) ja 30 (yritys)muuttolaatikkoa ajalle to-ma. Laatikot maksoivat 17 senttiä/päivä + 9 euroa niiden toimittamisesta kotiin. Auto oli 12 kuutiota vetävä Fiat Ducato -paku (diesel), tankki täynnä noudettaessa ja se piti täyttää ennen palautusta.Hinnaksi sille tuli 300 euroa (+ polttoaineet), laatikoille toimituksineen (palautin ne itse auton mukana) muistaakseni 34,5 euroa, joten tankkauksen kera muuton hinnaksi tuli noin 400 euroa. Ei paha, yksi muuttofirma olisi veloittanut yhdestä päivästä 1290 euroa, niin että heiltä olisi apuna vain kuski. Toisaalta yksi toinen firma olisi samalla miehityksellä veloittanut 480 euroa.

Elokuvat ja sarjat veivät viidesosan lainatuista muuttolaatikoista, kuusi siis. Töllö, pleikkari ja muut roippeet vaihtoivat osoitetta, joten voin nyt katsella vain dvd:tä kannettavalta. Takaisin Helsinkiin lähti Gilmore Girlsin kuutoskauden boksi, se on jäänyt kesken aikoja sitten.

Lauantai meni kamojen pakkaamisessa autoon ja ajellessa, sunnuntai kamojen purkamisessa autosta. Helsinkiin tuli lähdettyä takaisin sunnuntaina vähän ennen iltakymmentä. Utissa oli noin 40 minsan pysähdys ABC:llä, ja matka jatkui puolenyön aikaan. Kotipihassa oltiin sitten puoli kolmen maissa yöllä. Tämä oli ensimmäinen kerta noin ison ajopelin ratissa, mikä jännitti aluksi vähän, etenkin Helsingin vilinässä ajaessa, mutta hyvinhän tuo meni.

Ensimmäinen kerta oli myös pitkän reissun tekeminen noin myöhään. Paluumatkalla sattui jännä juttu, kun edelläpäin vasemmalta puolen metsiköstä, maantietä vähän korkeammalta ilmaantui iso koira, olisikohan ollut saksanpaimenkoira, joka juoksi sitten sieltä alaspäin kohti tietä. Minä siinä toistelin, että "elä tuu eteen, elä tuu eteen...", ja tietysti se juoksee siihen tielle ajokaistalleni, lönkyttäen samaan suuntaan kuin minä. En muista jarruttelinko siinä pahemmin, kun takanani oli rekka. Autoni kulki joka tapauksessa nopeampaa kuin koira, joka lähestyi uhkaavasti, ja peukaloni haparoi rattia, että missä hitossa se töötti olikaan. Töötti löytyi ja painoin sitä. Yhä juokseva koira katsoi minuun päin ja älysi helpotuksekseni kiiruhtaa pois tieltä. Siinä olisikin ollut päivä pilalla, jos koira olisi jäänyt alle.

Maanantaina palautin auton ja laatikot. Hyvä oli tosiaan tuo firma, pelkkää positiivista palautetta saa minulta. Autoa hakiessa miekkonen esitteli ajopeliä ja vastaili ystävällisesti kysymyksiin. Autoa palauttaessa asioin ensimmäistä kertaa kasvokkain miehen kanssa, jonka kanssa olin puhunut useaan kertaan puhelimessa sopiessani noista vuokrauksista ja tiedustellessani kämpälle pakulle tullessani, että miten tässä saikaan pakin päälle.

Mukava oli tuokin miekkonen, viime viikolla kun soittelin varatakseni pakun, hän joutui siinä samalla asioimaan paikan päällä asiakkaan kanssa, eikä voinut ihan 100-prosenttisesti keskityä lätinöihini, vaikka kaikki tulikin selväksi. Puhelun jälkeen vähän ajan päästä mies sitten soitti minulle takaisin ja pahoitteli sitä, kun hänellä oli siinä asiakas samalla asioimassa, ja vielä siinä jotain puheltiin. Aika moni muu olisi jättänyt soittamatta, kun asiat oli kuitenkin saatu siinä hoidettua.

Pari leffaa ehdin ennen käväistä katsomassa ennen muuttohässäkkää, Kick-Assin ja Iron Man 2:n. Kick-Ass oli loistava, varmasti vuoden hauskimpia ja parhaita leffoja. Hit Girl varasti shown'n ja Nicolas Cagea oli kiva nähdä pitkästä aikaa erinomaisessa roolissa/elokuvassa. Iron Man 2 oli sellainen 3½/5 pojon tapaus, viihdyttävä, mutta jäi kauas ykkösestä. Liian vähän toimintaa ja liian paljon puhetta. Parissa dialogikohtauksessa tuli ihan mieleen, että tätä olisi saanut kyllä saksia lyhyemmäksi, ja loppuryminöiden alkaessa olin jonkinlaisessa horrostilassa, josta sitten havahduin. Missasin ykkösessä lopputekstien jälkeisen pätkän (en ollut yksin katsomassa...), nyt jäin istumaan ja olihan siellä sitten lyhyt pätkä, ellei nyt mikään hirveän ihmeellinen. Taisi olla vain yksi henkilö lisäkseni, joka jäi sinne lopputekstien loppuun asti.

maanantaina, kesäkuuta 14, 2010

Sony Cyber-shot DSC-WX1 -arvostelu (kuvia ja videoita)

Yksi Sony Cyber-shot DSC-WX1:n myyntivaltti on hyvä hämäräkuvaus käsivaralta, NetAnttilaa lainatakseni "yhdistämällä kuusi kuvaa yhteen, jolloin kuvakohina vähenee". Hämärässä ei siis välttämättä tarvitse olla salamaa väläyttelemässä.
Yökuva maastosta, josta ei omin silmin saanut mitään tolkkua, sitten kuvankäsittelyssä kirkastettu versio ja lopuksi päiväkuva samasta paikasta.
Kameran panoraamatoiminto on todella näppärä. Painetaan kerran laukaisinta ja käännetään kameraa esim. oikealle (ruudulla nuoli) kunnes matskua on tullut riittävästi ja kamera tekaisee siitä automaattisesti kuvan. Tuossa kameran liikuttamissuunnassa on neljä vaihtoehtoa (vasemmalta oikealle tai toisinpäin ja ylhäältä alas tai toisinpäin), ja kuvan leveydessä kaksi vaihtoehtoa, standard ja wide. Yötesti:
Päivätesti: Lähikuva pleikkarin ohjaimesta. Muokkaamaton heppakuva kotimatkalta töistä tullessa. Mukana tulevalla cd:llä on hyvä softa kuvien ja videoiden kopioimiseen, katseluun ja järjestelyyn. Ohjelmalla voi tehdä pienempikokoista .wmv:tä HD-matskuista ja ottaa videoista kuvakaappauksia; ohessa kuvakaappaus illalla ottamastani testivideosta. Videon laadussa on kolme vaihtoehtoa: 1280*720 (Fine) ("Shoot in 720p (Fine) movie mode suitable for HDTV"), 1280*720 (Standard) ("Shoot in 720p (STD) movie mode suitable for HDTV") ja VGA ("Shoot in VGA movie mode suitable for WEB upload"). 5x optinen zoomaus toimii kuvauksen aikana, tuottaen tosin ääntä. Kamera ei muutenkaan ole täysin hiljainen videokuvauksen aikana. Kuva tarkentuu automaattisesti videokuvauksessa. Ensimmäinen video toiseksi parhaalla laadulla: Toinen video parhaalla laadulla:

Kamerassa hauskoja ominaisuuksia ovat hymyn- ja kasvontunnistus. Hymyntunnistuksessa kamera odottaa, että kuvattava hymyilee ja ottaa sitten automaattisesti kuvan/kuvia. Hymyn asteita on asetuksissa kolme (pieni hymy, normaali hymy ja iso virnistys). Pienen testailun perusteella tuo toimii hyvin.

Kasvontunnistus on sitä, että kameran näytölle tulee laatikoita kasvojen ympärille, kamera sitten huomioi ne kuvaa ottaessa, että fokus on kasvoissa. Asetusvaihtoehtoina tuossa on off, auto (kaikki kasvot), adult priority (keskittyminen aikuisten kasvoihin) ja child priority (keskittyminen lasten kasvoihin). Testasin päivällä tv:ssä pyörivään ohjelmaan auto-asetusta, ja näytöllä vilisi bokseja, yksi oli taustalla pienenä näkyvässä seinäkalenterissa tms., jossa oli vauvan kasvot. Eli erittäin hyvä on tuo lukemaan naamatauluja.

Tässäpä mitä nyt päivän käytön aikana on ehtinyt tuota kokeilemaan, en nyt aikonutkaan mitään hirveää syväanalyysiä kamerasta tehdä, otsikkoon laitoin "arvostelu"-sanan, kun ihmiset kuitenkin sillä tietoa etsivät ja ehkä tästä on jotain iloa. Kamera vaikuttaa hyvältä ja se on sopivan pieni, että se kulkee helposti mukana. Tämän lyhyen käytön jälkeen ei hankinta kaduta ollenkaan.

Lisäys 22.7.2010: Tuossa vielä upotettuna pari kameralla kuvaamaani videota:


sunnuntai, kesäkuuta 13, 2010

Avatar, Boston Legal, Heroes, Zombieland

Vanha Panasonic-kamera on ollut pois pelistä jo pitkään, ja sunnuntaina tuli käväistyä kaupungilla etsimässä uutta kameraa. Panasonic oli sellainen mötikkä, ettei sitä oikein viitsinyt kuljetella mukana muulloin kuin jos halusi varmasti kuvailla. Nyt oli siis haussa kamera, joka kulkisi helposti mukana. NetAnttilassa oli tullut tutkiskeltua valikoimaa, ja olin iskenyt silmäni Sony Cyber-shot DSC-WX1:een.

Syynään aina tällaisissa tilanteissa tuntitolkulla arvosteluja netissä, ja näin tälläkin kertaa. Kamera vaikutti hyvältä, päähoukuttimina hyvät kuvat hämärässä ja laadukas HD-video, myös näppärä panoraamakuvaus vaikutti kivalta. Ensimmäisestä Anttilasta sitä ei löytynyt, Kampin Anttilassa oli puolestaan kaksi kappaletta jäljellä. Aikani kameralla leikittyäni ostin sitten sen ja neljän gigan muistikortin.

Mukana olevan ohjelmiston asentaminen kesti kohtuuttoman kauan. Tuntui ettei se tehnyt kymmeneen minuuttiin mitään, ennen kuin alkoi kopioimaan tiedostoja kovalevylle. Pääasia kuitenkin että asentui, ajattelin jo että ehkä se ei tykkää Vistasta. Kotona ei ollut hirveästi aikaa ennen töihin lähtöä, joten esimerkkikuvia ja videota laitan myöhemmin. Töissä tuli kuitenkin testailtua vähän, ja vekotin vaikutti hyvältä.

Avatarista jäi jokunen viikko sitten tunti jäljelle, kun tuli kesken kaiken muuta menoa. Viikolla tuli katsottua se viimein. Eipä nyt sinänsä mikään erityisen ihmeellinen, ainakaan tarinansa puolesta, mutta viihdyttävä popcorn-leffa kuitenkin.

Boston Legalin kakkoskausi ja Heroesin kolmoskausi tuli katsottua loppuun. BL:n kakkoskausi oli ensimmäistä parempi, kun ykköskauden alkupuolta vaivanneista ongelmista (kuten tolkuton zoomailu ja häiritsevät musiikit) oli päästy eroon. Kiva että sarjaa on vielä kolme kautta katsomatta. Heroesin kolmoskauden katsomisessa meni lähemmäs vuosi, mutta kausi oli kyllä hyvä. Tuli vain katsottua sitä silleen pyrähdyksittäin, että jokunen jakso ja sitten taukoa. Nyt kauden jälkeen alkoi vähän harmittamaan, että neloskausi jää viimeiseksi. En tiedä monta jaksoa Bryan Fuller kirjoitti kaudella, mutta ainakin yksi tämän kynäilemä jakso oli kolmoskauden parhaita.

En ole varmaan nähnyt huonoa Jesse Eisenberg -leffaa, joten odotin Zombielandin olevan vallan hyvä. Bongasin dvd:n R-kioskilla käydessä ja harmittelin kun surkeasta blu-ray-valikoimasta ei löytynyt sitä. Vuokrasin kuitenkin dvd:n, kun en jaksanut lähteä keskustaan bd:tä etsimään. Eipä tuolla lopulta ollut niin väliä, leffa oli niin hyvä, ettei siinä paljoa formaatteja tullut mietittyä. Enpä muista, milloin leffa olisi viimeksi tarjonnut näin hyvät naurut, ja Zombieland lienee tämän vuoden suosikeitani. Jatko-osakin taitaa olla tekeillä, hyvä hyvä. Lopputekstien jälkeen on muuten vielä lyhyt pätkä. Ei kuitenkaan mitään minkä missaamista kannattaisi hirveästi harmitella, jos nyt joku tajusi erheensä. Lähinnä sellainen outtake leffan keskeltä.

keskiviikkona, kesäkuuta 09, 2010

Transsiberian, Henry Poole is Here

Transsiberianin alussa piti pysäyttää leffa ja tarkistaa IMDb:stä, että hetkonen, onko tämä mainion The Machinistin ohjaajan leffa. Olihan se, Brad Andersonin siis, mikä nosti heti odotuksia. Ja erittäin hyvähän tämä oli. Elokuvassa Woody Harrelsonin ja Emily Mortimerin esittämä pariskunta matkaa Venäjän halki junalla Harrelsonin junaintoilijahahmon toiveesta.

Nämä tutustuvat matkalla salaperäiseen kaksikkoon sekä Ben Kingsleyn esittämään venäläispoliisiin. Aika suuri osa elokuvasta sijoittuu junaan, mikä on mielenkiintoinen tapahtumapaikkana. Transsiberianissa saa jännätä rutkasti, että miten tässä nyt käy. Suurin vetovastuu tässä on Emily Mortimerilla, joka joutuu tässä olemaan eniten paineiden alla, ja hän olikin tässä varsin mainio. Ehdottomasti katsastamisen arvoinen trilleri.

Luke Wilsonin tähdittämän Henry Poole is Heren traileri yrittää tehdä elokuvasta komediaa, mutta draamahan tämä on. Ohjaajana on Mark Pellington, joka on ohjannut mm. kelpo trillerit Arlington Road (josta ei kannattaisi tietää mitään etukäteen, jo leffan käännösnimi spoilaa) ja The Mothman Prophecies.

Tässä Wilsonin hahmo ostaa talon ja alkaa lähinnä ryyppäämään. Naapurin täti innostuu Henryn rempatussa ulkoseinässä näkyvästä jäljestä, joka näyttää Henryn harmiksi Jeesukselta. Paikalla alkaa ramppaamaan väkeä seinää ihmettelemässä, kun mies vain haluaisi olla rauhassa. Radha Mitchellin esittämä naapuri/yksinhuoltajaäiti on love interestinä.

Syy Henryn murjotukseen selviää elokuvassa hitaasti, IMDb:n juonikuvaus paljastaa sen heti. Tykkäsin tästä, kiva pienimuotoinen draama. Luke Wilson vetää hyvin hälläväliä-asennetta pitävän erakko-Henryn roolin, ja mies sai minulta tällä roolilla lisäpisteitä. Parasta tässä oli miehen dramaattinen meltdown-kohtaus, joka toimi hienosti.

Eli katsomisen arvoisia molemmat leffat, Transsiberian lienee kuitenkin varmempi vaihtoehto.

tiistaina, kesäkuuta 08, 2010

River's Edge, Red Riding: 1983

Pari blogimainosta alkuun: Jannen leffablogi Tuijotellen sekä Harrin Elokuvista-blogi.

River's Edge (1986) on mennyt minulta kokonaan ohi, ei ole mitään muistikuvia, että olisin edes kuullut koko elokuvasta. Päärooleissa mm. Keanu Reeves, Dennis Hopper, Crispin Glover ja mm. Lostin Artzina muistettava Daniel Roebuck. Elokuvassa Roebuckin esittämä nuorukainen, Samson on surmannut tyttöystävänsä, joka makaa alastomana joen vierellä. Samson kertoo asiasta aluksi epäuskoisille ystävilleen, jotka käyvät ihmettelemässä ruumista, useimmat ilman suuria tunnereaktioita. Ne harvat, jotka haluaisivat ilmoittaa asiasta poliisille, eivät uskalla ystäväänsä suojelevan, porukan pomon roolissa olevan Crispin Gloverin tyhjäpäähahmon vuoksi.

Parasta elokuvassa on Dennis Hopperin vinksahtanut, vainoharhainen, pumpattavan barbaran kanssa asuva huumediileri Feck, joka ei poistu ikinä kotoaan ja huutaa aina vierailijan saapuessa ovelta "check's in the mail!" Feck voisi olla Blue Velvetin Frank Boothin kiltimpi kaksoisveli. River's Edgen nuoret ovat niin tunnevammaisia, itsekkäitä pösilöitä, että näiden toilailut tarjoavat monet hyvät naurut. Ehdottomasti katsomisen arvoinen, jos on mennyt ohi.

Red Riding -trilogia tuli viimein katsottua loppuun. 1983 oli erittäin hyvä päätösosa sarjalle. Vaikea sanoa kumpi oli parempi, ensimmäinen vai viimeinen osa, kakkonen kuitenkin oli mielestäni heikoin näistä, vaikka vallan hyvä oli sekin. Kannattaa katsastaa nämä mieluiten mahdollisimman lyhyellä aikavälillä, jotta pysyy kärryillä hahmoista ja tapahtumista.

maanantaina, kesäkuuta 07, 2010

True Blood, Whip It

True Bloodin kakkoskausi tuli katsottua loppuun. Erinomainen kausi taas, ja edessä on jälleen pitkä odotus, että pääsee katsomaan seuraavan kauden levyiltä. TB on kyllä sarjasuosikeitani ja ainoa laatuaan, aika vaikeaa keksiä mitään toista sarjaa, johon verrata sitä. Huomasin eilen, että myös toinen mainio HBO-sarja, In Treatment, on saamassa kolmoskauden, hyvä hyvä. Saisivat jo lakata panttaamasta kakkoskauden julkaisua.

Tänään tuli katsottua Drew Barrymoren ohjaama, Ellen Pagen tähdittämä Whip It. Odotin, että se olisi hyvä, mutta se olikin erinomainen. Todella hyvää, realistista draamaa ja hyviä hahmoja/näyttelijöitä. Symppistä roller derby -koutsia esittävä Andrew Wilson oli näköjään Owenin ja Luken isoveli, miekkosessa tuntuisi olevan ainesta isoksi tähdeksi. Whip It on varmasti vuoden draamasuosikeitani, ja mieluusti katson sen toistekin. Pitääkin hommata joskus levy hyllyyn.

Jos joku on jotenkin missannut yhden parhaista komediasarjoista, 30 Rockin, sen ykköskausi (luulisi, että kaikki 21 jaksoa, mutta tiedä noista ikinä) näkyy Maikkarilla uusintana kesäkuun lopusta alkaen. Curb Your Enthusiasmin 7. kausi on puolestaan ilmestynyt tänään dvd:llä. Pitää laittaa piakkoin tilaukseen.

perjantaina, kesäkuuta 04, 2010

Bandslam

Kaikenlaista hässäkkää ollut viime aikoina ja blogin päivitys on jäänyt vähälle, sori sori. Kesäkuu on viimeinen kuukausi Helsingissä eloa, sillä irtisanouduin töistä & irtisanoin kämpän toukokuun päätteeksi. Eipä täällä kannata olla yli kolmen tunnin ajomatkan päässä vaimosta. Palkasta suurin osa menee täällä vuokraan, matkoihin, laskuihin ja elämiseen, eikä meikäläisen työ ole mikään eläkeammatti, joten turha tänne on jäädä palloilemaan. Blogin pitämiseen nämä jutut eivät vaikuta muuten kuin että muuton jälkeen ehtii taas keskittyä siihen paremmin.

Elokuvia ei ole tullut pahemmin katsottua viime aikoina. Ellen nyt unohda mitään, ainoa viime kerran jälkeen katsottu leffa on Bandslam. Se oli varsin hauska, ja Gaelan Connell mainio pääroolissa. Tämän tuskastuneen oloinen perusilme huvitti jo yksinään. Kertojanääni oli aika turha, mutta ei nyt kuitenkaan pilannut elokuvaa. Ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen.

Dollhousen ykköskausi tuli katsottua loppuun. Finaali Epitah One oli selvästi kauden paras jakso, hassua ettei sitä nähty jenkeissä. Ykköskausi oli ihan ookoo, sillä ei kyllä välttämättä ole hirveästi uusintakatseluarvoa. Big Bang Theoryn kakkoskausi päättyi myös, kausi oli taas hyvä ja syksyllä ilmestyykin kolmoskausi dvd:llä. Lisäksi katselussa ovat olleet ainakin 30 Rockin kolmoskausi ja True Bloodin kakkoskausi, molemmat siis yhä kesken.

CDonissa on katsottavissa ilmaiseksi The Black Balloon. En ole nähnyt, pitänee tsekata.

Harmitti kun tajusin, että lähikirjastoni oli mennyt kesälomalle, kun se on ala-asteen yhteydessä. En ollut muistanut, että kesäkuun myötä noin kävisi. Sinne jäi sitten varaamani Cocoon odottelemaan minua turhaan, ja kirjaston sivulla The Informant! on "matkalla" sinne, kun en tajunnut vaihtaa kirjastoa. Lieneekö sitten limbossa koko kesän se kappale, plaah.

Eniten kuitenkin harmittaa, ettei nyt sitten tullut moikattua tutuksi tullutta kirjaston heppua, joka oli elokuvaharrastaja itsekin. Eihän sitä toisaalta tiedä, jos syksyllä olisi käyntiä Helsingissä, voisi käväistä siellä kirjastolla, ottaa levyt lainaan ja postittaa ne takaisin, jos mahdollista. Kuulostaa kyllä vähän epätodennäköiseltä.