Breaking Bond

Uusi Bond ja Breaking Bad nököttivät pöydällä vierekkäin, jolloin katsoin, että näissähän on yhtäläisyyksiä.
Molemmissa on päähenkilö ase kädessä aavikolla savun noustessa taustalla, ja kummassakin on nimien kirjaimilla tuplamerkitykset (007 / Br & Ba).

Erinomainen sarja tuo Breaking Bad, neljä jaksoa nyt katsonut. Kuulin sarjasta ensimmäisen kerran sitä suosittelevalta kaverilta, ja kiinnostus kohosi vielä kun tajusin, että luojana on Vince Gilligan, joka kirjoitti useita X-Filesin parhaita jaksoja, kuten Folie a Deux, Bad Blood ja Dreamland-tuplajakson. Breaking Badin pääroolissa oleva Bryan Cranston oli mainio myös Malcolm in the Middlessä, josta on harmillisesti julkaistu dvd:llä vain 1. kausi, luinkohan että musiikit olivat ongelmana jatkon suhteen, en ole varma. Lisäys: Sehän se oli tosiaan syy.

Tänään postissa tuli In Treatmentin ykköskausi. Yllättävän halvalla sai, kun postituskuluineen maksoi Amazonissa 30,5 euroa, ja tuossa on sentään yhdeksän levyä ja kestoa 1290 minuuttia eli reilut 21 tuntia.

Hammaslääkärillä

Hieman ärsyttävää, kun ilmeisesti Stockmannilla on (ollut) nyt maaliskuussa tuo ostamani Panasonicin telkkari selvästi halvemmalla kuin millä sen itse hommasin. Mutta minkäs teet, eipä tuollaista voi tietää, enkä voinut tuolloin jäädä odottelemaan hinnanalennuksia, joten ainoa mitä voi harmitella on, ettei vanha toosa hajonnut vähän myöhemmin. Oh well, se siitä.

Viime torstaina mussutin tyytyväisenä patonkia, kun havaitsin siinä oudon maun. Sitten puraisin jotain kovaa, ja heivasin patongit samantien roskikseen. Kielellä tunsin, että hampaaseen oli jäänyt jotain kiinni, mutta peilistä tilannetta tarkkaillessani tajusin viimein, että oikealla keskellä oleva poskihammas olikin lohjennut. Se ei ollut kipeä, mutta siinä oli terävä kohta, johon kieli hankasi ikävästi, ja seuraavana aamuna se olikin jo kipeä.

Netissä oleva hammashoidon hoitojonotilanne -sivu ilmoitti jonossa olevan yli 5000 ihmistä, mikä ei kauheasti rohkaissut. Luin kuitenkin, että kiireelliset tapaukset (kipua / turvotusta) voisi saada hoidettua pikaisesti, joten soitin päivystykseen heti aamukahdeksalta ja sain yhteyden viimein noin 20 yli. Valitin kipeytyvää kieltäni ja sain onnekseni ajan kello kymmeneksi samana päivänä Munkkiniemen terveysasemalle.

Lähdin liikkeelle hyvissä ajoin, koska alue ei ollut tuttua. Lopulta sinne löysi erittäin helposti, pari pysäkinväliä ratikalla ja lyhyt kävelymatka, kaikkiaan alle 20 minuutin reissu yhteen suuntaan kotoa perille. Olin siellä sitten jo puoli kymmeneltä. Täytin uutena asiakkaana lomakkeen ja tasalta pääsin mukavan mieslääkärin ja tämän naisapurin hoidettavaksi. Itse hoito ei niinkään jännittänyt, vaan lähinnä se kun kaksi vierasta ihmistä hääräävät siinä suoraan yläpuolellasi. En edes muista, milloin olin ollut viimeksi hammaslääkärillä.

Lohjenneeseen hampaaseen oli tullut reikä. Yllätyin tästä, kun olen ainakin kuvitellut pitäväni hyvää huolta hampaistani. Lääkäri sanoi, että laittaisi nyt ainakin väliaikaisen paikan, ja pysyvän jos ehtisi. Kysyi, halusinko puudutusta. Sovimme, että se laitettaisiin, jos alkaisi sattumaan. Eipä sitten alkanut poraamisesta ja raaputuksesta huolimatta. Kesken kaiken imu lakkasi toimimasta ja vekottimesta alkoi vuotaa vettä lattialle. "Pientä dramatiikkaa" lääkäri vitsaili minulle, ja kohta kuulin, ettei nyt ehtisi muuta kuin laittaa väliaikaisen paikan. Sen hän teki, ja kehotti tilaamaan ajan samasta numerosta kuin aiemminkin, pääsisin terveysaseman taksoilla yksityisen hoidettavaksi (missä laitettaisiin pysyvä paikka), eikä hoidolla olisi mikään kiire. Esim. puolentoista kuukauden päästä voisi hyvin olla se hoito.

Paikka teki tehtävänsä eikä kiusannut enää, ja ensimmäinen vapaa aika olisi noin puolentoista kuukauden kuluttua, mikä passasi minulle. Harmillinen tapaus, mutta ainakin säästyin kivuilta ja pitkältä odotukselta.

Panasonic TX-32LXD80

Uusi töllö, Panasonic TX-32LXD80 tuli sitten pian vanhan hajoamisen jälkeen hommattua. Tein siitä oheisen kuvamerkinnän jo aikaa sitten, mutta sen laittaminen jäi sitten kun tajusin, että olin siinä lopussa puhunut tyhmänä omiani. Liittyi mustan näyttämiseen, en vielä tajunnut, että mustan taso heitteli, koska kirkkaus oli liian alhaalla, musta kun ei usein ole täysin mustaa LCD-telkkareissa, kalliimmissa varmaan parempi tilanne. Eipä sillä, kyllä siihen tottui nopeasti, ja kuvanlaadussa ei ole valittamista. Kuitenkin, croppasin nyt vain tuosta kuvasta loppuosan pois, mitään oleellista ei jäänyt uupumaan.

Kerrotaan nyt kuitenkin vielä ostoprosessista. Kiertelin töllön hajoamista seuraavana päivänä monet kaupat läpi telkkareita katsellen. On aina tällaisissa tilanteissa ikävää joutua myyjien kanssa tekemisiin. Ne ovat kuin patologisia valehtelijoita, on vaikea uskoa mihinkään mitä ne sanovat. "Meillä näkyy olevan enää yksi varastossa. Tehdäänkö kaupat samantien?" kysyi Mustan Pörssin myyjä. Justiinsa joo. Yksi tärkeä asia oli saada töllö kotiin mahdollisimman pian, varsinkin sen viikon aikana (olin keskiviikkona niitä katselemassa), kun piti saada katsottua arvosteluleffat, eikä kannettavaan tietokoneeseen voinut luottaa siinä, kun se sammuili kuumentuessaan (huonoa tuuria näiden kanssa, nyt viime päivinä tämä tosin ei ole juurikaan sammuillut). On/Offissa taisi olla noin viikon toimitusaika, mikä jo paljolti sulki sen vaihtoehdon pois, onnetonta meininkiä. Anttilassa olisi pitänyt keskiviikkoiltaan mennessä ostaa töllö, jos halusi sille viikolle saada toimituksen kotiin.

Veikon Koneessa sitten tuli vastaan em. Panasonicin telkkari hintaan 599e. Samaa hintaluokkaa oli myös yksi Samsungin töllö, Blu-raylta tuleva matsku tosin näytti paremmalta Pansulla, mutta tiedä sitten voiko noissa tilanteissa ikinä luottaa siihen, näkyykö kuva jossakin töllössä niin hyvin kuin voisi. Myyjä totesi Panasonicista, miten jossakin lehdessä kai oli aiemmin tuota mainostettu, ja päivässä oli mennyt 600 kappaletta kaupaksi. En olisi voinut vähempää välittää. Ikään kuin tuollainen merkkaisi jotain. Kysykää niiltä 600:lta ostajalta, mitä he ovat pitäneet siitä telkkarista, niin sitten minuakin voi kiinnostaa. Lisäksi myyjä sanoi töllön olevan 100Hz, kun kotona sitten etsiessäni/lukiessani usean tunnin ajan kommentteja ja infoa kyseisestä mallista (joka tuntui saavan pääosin hyvää palautetta) selvisi, että oikeasti se on 50Hz.

Seuraavana päivänä olin tehnyt päätökseni ja suuntasin Veikon Koneeseen. Asioin rehdin ja sympaattisen oloisen miesmyyjän kanssa, jolta kuulin, että saisin kuljetuksen vasta ensi viikolle, huomisen kuljetuksesta pitäisi maksaa yli satanen (ensi viikolle menevästä normaali 45e). Muistaakseni edellisenä päivänä olin jäänyt sellaiseen ymmärrykseen, että normaali kuljetus järjestyisi perjantaiksi, jos kävisin torstaina ostamassa töllön riittävän ajoissa, mutta no, oli miten oli. Myyjä kuitenkin onneksi ehdotti sellaista vaihtoehtoa, että veisin töllön kotiin taksilla. Sain tingattua hinnan 570:een, myyjä tilasi taksin liikkeen eteen Aleksanterinkadulle ja auttoi paketin autoon. Taksimatkan kera hinnaksi tuli 587e. Hintaansa nähden olen tyytyväinen, huonoina puolina tv:n kaiuttimet eivät ole häävit (tuleekin kuitenkin käytettyä surroundeja, joten ei niin väliä) ja ruudun vasemman yläkulman tienoilla yhdessä kohtaa on ehkä vähän sitä pahamaineista vuotoa, että kuvan ollessa mustana siitä kohtaa näkyy vähän kirkkaampana, mutta oikeasti sitä ei edes hoksaa, ellei sitä ala tarkoituksella kyttäämään. En sanonut M:lle siitä mitään, eikä hän ole huomannutkaan mitään. Ei ole harmittanut ostos, ja hyvin on pelannut.

Ajattelin kyllä aina, että HD-(Ready-)TV:n viimein hankkiessani se olisi ainakin 37" kokoinen, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa en raaskinut sitten alkaa enempää sijoittamaan, ja nyt tuo 32" on ihan riittävä tässä kämpässä ja muutenkin. Blu-ray-soitin, kuten PS3 olisi kiva, mutta en viitsisi hommata sitä ilman surroundeja. Kun olisikin Suomessa saatavilla soitin, johon voisin lätkäistä nykyisen surround-settini rca-piuhat (ja joka vielä pyörittäisi R1-levyt), mutta nykyään kaikki liitokset taitavat olla HDMI:tä. Pitäisi siis ostaa soitin, vahvistin ja kaiuttimet, ja sitten on kaiuttimia kaksin kappalein, kun R1-levyt pitäisi toistaa vanhalla soittimella, jossa ei ole HDMI:tä. Tietty ratkaisu voisi olla uusi aluekoodivapaa dvd-soitin HDMI-liitoksella, että sen voisi helposti liittää uuteen vahvistimeen.

Sellaisia valmiita paketteja on, missä on Blu-ray-soitin ja surround-setti yhdessä, mutta en tiedä kannattaako sellaisen hankinta, tuleeko vain tavallista enemmän ongelmia jos joku siinä setissä menee hajalle, ja ovatko nuo lopulta juuri sen halvempia kuin jos ostaa kaikki erikseen. Tällainen häslinki (ja rahanpuute) ei kauheasti nopeuta Blu-ray-aikaan siirtymistä. Anttilassa oli nyt alennuksessa Blu-ray-soitin, mutta siinä oli vain yksi HDMI-paikka, joten eipä sellaista kannattanut laittaa. No, hyvältäpä nuo dvd:tkin näyttävät, tietty jos kuvaa katsoisi oikein suurena videotykiltä, niin olisi varmasti paljon suurempi hinku saada kuvanlaatua paremmaksi. No mutta, ohessa se kuva jonka väsäsin telkkarin asentamisesta: