lauantaina, helmikuuta 27, 2010

Heavy Rain -arvostelu (PS3)

[Lue myös Heavy Rain: The Taxidermist -arvostelu ja uutisia & lainauksia pelin tiimoilta.]

Olipa hassua päästä tuollaiselle elokuvablogien top 10 -listalle. Tuli kyllä mieleen, että ovatkohan algoritmit tiltanneet tuossa kohtaa, mutta kiva juttu joka tapauksessa.

PlayStation 3:n Heavy Rain tuli pelattua parissa päivässä läpi. Laitoin tuon otsikon noin, jotta joku epäonninen ehkä päätyisi lukemaan tätä tuolla haulla. Kuitenkin, peli olisi mennyt kolmannellekin päivälle, jos olisin tajunnut aiemmin tapattaneeni yhden päähenkilöistä. Jossakin vaiheessa tuli vain mieleen, että hetkonen, sitä ei ole päässyt pelaamaan pitkään aikaan, en minä tainnutkaan selvitä hengissä siitä yhdestä kohdasta. En ala spoilaamaan mitään, se kohta oli vain sellainen, että kuvittelin pelastuvani siitä vielä jotenkin seuraavalla kerralla kun pääsisin pelaamaan hahmoa, mutta nyt sitten tajusin, että se olikin loppu se.

Peli tallentaa siis automaattisesti, erillistä save-vaihtoehtoa ei ole. Jos kuolo korjasi, hyppäsin päävalikkoon ja valitsin pelin jatkamisen viime tallennuksesta, jolloin pääsin yrittämään kohtaa uudelleen. Eipä sillä, että tuollaiselle kikkailulle olisi ollut paljoa käyttöä, ja peli jatkuu vaikka hahmo kuolisikin, mutta halusin pitää kaikkia neljää päähahmoa hengissä jos vain mahdollista. Pelissä on myös mahdollista palata pelaamaan menneitä osioita/chaptereita, jolloin peli kysyy, tallennetaanko uuden pelisession tapahtumat. Joskus luin tuosta ja jäin sellaiseen käsitykseen, että jos pelaa jonkin kohdan uudelleen ja peli tallentaa sen session, tehdyt valinnat/muutokset päivittyvät nykyiseen pelitilanteeseen.

Heavy Rain oli tosiaan vallan erinomainen ja parhaita pelaamiskokemuksia ikinä. Ehdottomasti pitkän odotuksen arvoinen. En varmaan ole koskaan ennen eläytynyt yhtä vahvasti peliin ja sen hahmoihin, ja etenkin yksi toimintakohta jäi mieleen siitä, millaisen paniikin ja ylimääräisiä sydämentykytyksiä se tuotti, kun pelaaja laitettiin niin hienosti hahmon kenkiin. Käsikirjoitus & dialogi toimivat erinomaisesti ja peli näyttää ja kuulostaa hienolta. Todellakin aikuisille suunnattu peli.

Jossakin arvostelussa varoiteltiin, että peli alkaa hitaasti, vaikka arvostelija oli kai itse siitä alusta tykännyt. Mielestäni peli oli erinomainen ihan alusta lähtien, tuollainen varoittelu on kai suunnattu pelaajille, jotka haluaisivat että heti tulisi trilleriä sekä toimintaa ja ensimmäinen Spider-Man alkaisi siitä, että Peter Parker herää hämiksenä. Alun arkiset tapahtumat olivat minusta yhtä mielenkiintoisia kuin muukin peli, ja myös erittäin tärkeitä tarinan ja hahmonkehityksen kannalta.

Ei tuo aiemmin mainitsemani yhden hahmon kuolema sinänsä ollut mikään suuri vahinko, sillä oli kiva nähdä, miten se otettiin myöhemmin huomioon pelissä. Tuosta huomiosta päästäänkin siihen pointtiin, että vaikka Heavy Rainin pelaisi läpi, se ei tarkoita etteikö pelissä olisi vielä rutkasti koettavaa pelaamalla sen uudelleen. On varmasti mielenkiintoista nähdä uusintapeluukerralla, miten eri hahmojen kuolemat vaikuttavat peliin, ja miten erilaiset pienet (esim. puhuuko empaattisesti vai tylysti) ja suuret (esim. säästääkö jonkun hengen) päätökset vaikuttavat tapahtumiin ja dialogiin.

Pelissä ohjaillaan hahmoja tyypilliseen seikkailupelityyliin ympäriinsä, tässä eteenpäin liikutaan painamalla R2-nappi pohjaan ja suunta määrätään vasemmalla tatilla. Ruudulle tulee näkyviin ohjaussymboleita kohtiin, joissa voi tehdä jotain, esim. avata jääkaapin. Ohjaimella tehdään symbolin osoittama liike toiminnan toteuttamiseksi. Toimintakohtauksissa testataan reaktionopeutta, kun oikeita nappeja pitää painaa lyhyen ajan sisään. Homma ei mene mönkään yhdestä virheestä, vaan hahmo kompuroi sitten hieman kömmähdyksen johdosta.

Keskusteluissa ja hahmon ajatuksia kuunnellessa eri aihevaihtoehdot pyörivät hahmon ympärillä, ja eri napeilla valitaan eri vaihtoehdot. Jos haluaa pelata pelin läpi useammin kuin kerran, kannattaa ehkä jättää hahmon ajatuksia - joita on runsaasti - kuuntelematta toisellekin pelikerralle, jotta kaikki tuumailut eivät ole sitten jo tuttua juttua. Jotain, mitä en hoksannut tehdä ensimmäisellä läpipeluukerralla.

Jos aikuisille suunnattu fiksu seikkailupeli kiinnostaa ja nurkissa lojuu PS3, suosittelen lämpimästi tsekkaamaan Heavy Rainin.

7 Comments:

Blogger Olli Sulopuisto said...

Dude, toka Hämis-leffa on hitosti ykköstä parempi just siksi, että siinä ei pelleillä backstoryn kanssa vaan loikataan suoraan tarinaan.

Jotkut Jeanne Dielmanit on sitten erikseen.

2/27/2010 12:04 ip.  
Blogger Atso Suopanki said...

Totta, mutta olisiko se niin hyvä ilman ykköstä taustalla? Mutta tuo Spider-Man nyt ei ollut edes ollenkaan tarkkaan harkittu esimerkki, vaan ensimmäinen keskellä yöllä väsyneenä mieleen tullut leffa, jossa hahmo kokee dramaattisen muutoksen elämässään.

Parempi esimerkki olisi ollut joku saman genren edustaja. Pointti oli kuitenkin, että tämä "he was an ordinary man with an ordinary life until" -konsepti on elokuvissa hyväksi todettu, ja niin myös tässä.

Yksi tärkeä huomio pelin ihan alusta on myös se, että se opettaa pelaajan käyttämään kontrolleja rauhassa ilman pelkoa, että jotain tärkeää tulee ryssittyä kun ei hallitse vielä ohjausta.

2/27/2010 2:24 ip.  
Blogger Olli Sulopuisto said...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

2/27/2010 2:41 ip.  
Blogger Olli Sulopuisto said...

Olen vakaasti eri mieltä. X2 on parempi kuin X-Men, koska siinä ei pelleillä luomiskertomuksen kanssa. Leterrierin Hulk hoitaa syntykertomuksen alkutekstien alla ja sitten päästään kertomaan tarinaa.

Tai siis: Kuka menee katsomaan Hämähäkkimiesleffaa ilman että tietää pääosassa olevan kaverin, jolla on hämismäiset supervoimat?

Tämä ei muuten tarkoita, ettenkö voisi ottaa Heavy Rainia lainaan. Peleissä kun tosiaan introlle voi olla käyttöä ihan jo kontrollien hanskaamiseksi.

2/27/2010 2:42 ip.  
Blogger Atso Suopanki said...

Spider-Manin origin story toimii mielestäni varsin mainiosti, ja syy siihen miksi se on heikompi elokuva kuin kakkonen löytyy ihan muualta tarinasta. Minusta oli hyvä nähdä Peter Parker ennen hämikseksi muuttumista, ja se auttoi tekemään hahmosta sympaattisemman. Lopultahan kaikki riippuu käsiksestä.

Ei tuo arkivaihe btw kestä tuossa HR:ssä mitenkään pitkään, vaan juuri sopivasti. Jos joku ei pelistä tykkää, niin se ei varmasti johdu siitä alusta.

2/27/2010 3:05 ip.  
Blogger Heikki said...

Onnea listasijoituksesta! Ansaitsisit kyllä korkeammankin sijoituksen! Mukavaa kevättä, ja ollaan yhteyksissä, etenkin jos liikuskellaan samoilla paikkakunnilla:)!

3/01/2010 10:34 ap.  
Blogger Atso Suopanki said...

Kiitos Heikki! Kiva kuulla sinusta, hyvä tietää ettet ole unohtanut tyystin meitiä. :)

Oikein mukavaa kevättä sinnekin, ilmoittele jos tulee käyntiä Helsinkiin ja ehdit näköstellä!

3/01/2010 10:56 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home