Mä joka päivä töitä teen...

Sen olen huomannut, että töissä viisi (joskus kuusi) kertaa viikossa käydessä ja kaksistaan (kuun loppuun asti) elellessä ei pahemmin jää aikaa esmes DVD-levyjen tölläämiseen ja pelailuun. Ymmärrän jopa jossakin määrin ystävää, joka möi parisuhteen myötä pois DVD-kokoelmansa. Moisesta ei omalla kohdallani ole kuitenkaan pelkoa, kokoelma ei lähde minnekään. Kuusamossapa suurin osa levyistä majaileekin tällä erää. M lähtee kuitenkin kuun lopussa kesätöihin, joten pian kukaan ei ole enää esim. raahaamassa ulkoilmaan, ja voin rauhassa vapaa-ajallani piiloutua auringolta ja ottaa käsittelyyn esmes täältä ostamani Six Feet Under S3-boksin.

Tämän päivän bussitapaus: naiskuski pysäytti bussin vähän matkan päähän pysäkistä ja aukaisi ovet. Kohta kyytiin astui pysäkiltä autolle kävellyt, ärtynyt ulkomaalainen nainen, lapsi sylissä. Tämä sanoi (vihaisesti) kuskille englanniksi kai jotain, että hän oli kyllä vilkuttanut ajoissa kuskille. Seurasi lyhyt jäätävä hiljaisuus, kunnes kuski sanoi:"I don't speak English." "It doesn't matter", nainen totesi, sanoen vielä bussin takaosaan lähtiessään:"You should look more carefully". Aloin miettimään, oliko aiemmin bussikuskiasteikolla suht sympaattiselta vaikuttanut kuski rasisti ja oikeasti kielitaidoton, ja oliko hän tahallaan ajanut pitkälle. Koska en voinut olla varma yhtään mistään, poistuin päätepysäkillä toteamalla tuttuun tapaan "kiitos hei". Sanon sen aina niillekin ärsyttäville kuskeille, joiden tiedän pysyvän hiljaisena ja ilmeettömänä. En voi itselleni mitään.