perjantaina, marraskuuta 12, 2010

Dead Set, Supernatural ja muuta katsottua

25th Hour (5/5) taitaa olla Spike Leen paras leffa. Se onkin tullut katsottua muutaman kerran aiemminkin.

Onneksi en katsonut kirjastosta lainassa olevaa Lars von Trierin Manderlayta ennen Dogvillea (5/5), se kun jatkaa jälkimmäisen tarinaa, mistä en ollut tietoinen ennen Dogvillen katsomista. Dogvillessa ganstereita pakoileva Nicole Kidman saapuu pikkukylään, jonka nurja puoli paljastuu pikkuhiljaa. Ruotsissa kuvattu lähes kolmetuntinen leffa tapahtuu sisätiloissa minimalistissa lavasteissa, vähän kuin olisi näytelmä. Taloissa ei ole seiniä tai ovia, oikean koiran sijaan lattialla on koiran ääriviivat jne. Tämä ei kuitenkaan estä ollenkaan eläytymästä tarinaan, ja leffa oli varsin mainio.

Annette Bening, Nicole Kidman, Natalie Portman, Helena Bonham Carter, Amy Adams ja Hilary Swank turisevat tunnin ajan tässä videossa. En ole vielä katsonut, mutta artikkelissa mainitaan, että Kidman mailailee yhä Lars von Trierin kanssa.

Children of a Lesser God (5/5) oli erinomainen draama, joka tuli lainattua John Hurtin vuoksi. Tämän hahmo saapuu opettajaksi kuurojen kouluun, missä Marlee Matlinin hahmo on töissä siivoojana. Matlin sai roolistaan Oscarin. Viimeksi tätä ennen olen nähnyt naista The L-Wordissa. Leffassa olivat kyllä kohtuullisen ärsyttävät kasarisyntikkamusiikit, mutta pahempiakin on tullut vastaan.

Rod Lurien (The Contender) ohjaama tosipohjainen Resurrecting the Champ (4/5) ei ollutkaan mikään nyrkkeilyleffa, kuten dvd-kotelon kannesta olin päätellyt, vaan käsitteli enemmänkin journalismia. Samuel L. Jackson tässä kodittomana ex-nyrkkeilytähtenä ja Josh Hartnett toimittajana, joka kiinnostuu miehen tarinasta. Jackson on mainio ja Hartnettista en ole ikinä erityisemmin välittänyt, mutta tässä hän oli erittäin hyvä.

High Crimes (3½/5) oli sellainen perustrilleri, jota ei tarvitse toista kertaa katsoa. Ihan viihdyttävä kuitenkin, Morgan Freeman ja Ashley Judd ovat hyvä parivaljakko. Nämä yrittävät pelastaa James Caviezelin esittämän Juddin miehen armeijan häntä kohtaan esittämiltä syytteiltä.

Todd Fieldin (Little Children) In the Bedroom (5/5) tuli katsottua jo toista kertaa. Loistava leffa, jonka voisin listata draamasuosikeissani. Elokuva sai Oscar-ehdokkuudet tärkeimmissä kategorioissa, mutta ei voittanut yhtään. Pitää joskus hankkia kokoelmaan.

Supernaturalin viitoskausi (5/5) oli taas parhautta. Oli kivaa nähdä Galacticasta ja Lostista tuttuja naamoja tällä kaudella. Pääjuoni puksutti hienosti eteenpäin, täytejaksot olivat pääosin vallan mainioita ja tuli taas todettua, että kaiken synkistelyn ohella Supernatural on usein hauskempi kuin moni komediasarja. Sarja yllättää myös aina sillä, miten väkivaltaista matskua tekijät saavat menemään läpi. Lempparisarjoja, helpotus että ensi vuonna pääsee katsomaan kuutoskautta, kun aikoinaan vaikutti siltä että viides jäisi viimeiseksi.

Dead Set (5/5) oli positiivinen yllätys. Ei sillä, ettenkö olisi odottanut sen olevan hyvä, mutta en sentään näin hyvä. 142 minuutin mittainen E4-kanavalle tehty minisarja on kuin erinomainen zombie-elokuva. Tarinassa zombie-epidemia leviää nopeasti Englannissa samaan aikaan kun Big Brother -talossa on häätöilta. Tämä ei ole sellainen, että seurataan BB-elämää asukkaiden ollessa tietämättömiä ulkomaailman tapahtumista, vaikka tapahtumat sijoittuvatkin paljolti sinne BB-taloon. Sen lisäksi sarja seuraa myös tapahtumia ulkomaailmassa.

Sarjan väkivaltaisuus yllätti, on vaikea kuvitella miten se olisi voinut olla enää graafisempi. Verta ja gorea on rutkasti hienosti toteutettuna, pienoinen ylläripylläri oli esim. nähdä zombeja mässyttelemässä ihmisten sisälmyksiä. Sarjan visuaalinen ilme on aika väritön, ja se toimii sarjan scoren tavoin erittäin hyvin. Zombit ovat juoksevaa sorttia ja ne ovat oikeasti uhkaavia, mielettömiä tappokoneita. Voisi luulla, ettei tällaisessa britti-tv-tuotannossa onnistuttaisi tuossa täysin ja lopputulos olisi hyvä yritys -tasoa, mutta Dead Set osoittaa ennakkoluulot vääriksi. Hahmot ja näyttelijät ovat hyviä, suosikeina Jaime Winstone pääroolissa sekä Andy Nyman huvittavana, ylimielisenä kusipäätuottajana. Jos kauhu ja zombie-elokuvat kiinnostavat, kannattaa Dead Set ehdottomasti katsastaa. Viisiosainen sarja tuli katsottua putkeen (jaksojen välissä ei krediittejä, edellisten tapahtumien kertaukset vain), ja tämä oli tosiaan kuin olisi katsonut reilun kahden tunnin zombie-leffan. Tulee katsottua uudestaankin.