Leffoja ja sarjoja

Viime kerran jälkeen katsotut:

Michael Haneken Time of the Wolf (3½/5). Melko ankea elokuva perheestä, joka yrittää pärjätä maailman mentyä sekaisin. Tämä ja The Road (joka oli vielä ankeampi) olisivat hyvä double feature.

Mike Leighin Naked (5/5). Suosikkini näkemistäni Mike Leighin elokuvista. David Thewlis on loistava puheliaana kusipäänä, Johnnynä, jolla riittää juttua tuikituntemattomien ihmisten kanssa. Kun tarinaan nakataan ylimielinen psykopaatti Jeremy (todella huvittava hahmo), Johnny alkaa näyttämään tämän rinnalla ihan ookoo tyypiltä.

Moon (5/5), jo toista kertaa, tosin ensimmäisen kerran (CDonista tilatulta) blu-raylta, Makuunissa kun ei aikoinaan ollut tarjolla kuin dvd-julkaisu. Loistava leffa toisellakin katselukerralla. Clint Mansellin score (kuunneltavissa Spotifyssä) on mieleenpainuvimpia, mitä on vastaan tullut. Viime vuoden paras scifi-leffa ja vuoden suurimpia suosikeitani muutenkin.

TV-sarjapuolella tuli katsottua loppuun The Big Bang Theoryn kolmoskausi ja Housen kuutoskausi, mainioita molemmat. TBBT:ssä parissa jaksossa mainittiin Babylon 5, jälkimmäisellä kerralla jopa kuului pätkä B5-musiikkia TV:stä. Hauskaa, B5-viittauksia on tullut todella vähän vastaan sarjoissa. TBBT:n lisäksi mieleen tulee vain Spaced.

Housessa jälleen hyvä kausi, ja oli kivaa päästä taas lukemaan lääkärin jaksoarvioita ja kuulla, mitä virheitä lekurit/kirjoittajat tekivät jaksoissa.

Jericho tuli aloitettua, takana yhdeksän jaksoa. Pientä alkukankeutta tässä, enemmän toteutuksen kuin käsiksen osalta, eivätkä kaikki näyttelijät ole ihan nappivalintoja rooleihinsa, mutta kiva sarja kuitenkin, 4/5 pojoa näkemäni perusteella. Pohjimmiltaan tämä on pikkukaupunkiin sijoittuva draama, mukana sitten välillä toimintaa/jännäriä. Skeet Ulrich on sarjan kantava voima, ja tästä tuli mieleen, että voisi viimein hommata miehen tähdittämän Miraclesin, josta olen nähnyt muutaman jakson. Se oli näitä X-Filesin vanavedessä tulleita yhden kauden ihmeitä, ei nyt mikään huippu, mutta ihan viihdyttävä.