Tämä oli hyvä päivä postin osalta, kun luukusta tipahtivat Amazonista tilattu True Bloodin kakkoskauden blu-ray sekä kolme laina-dvd:tä, joita en siis ole vielä nähnyt, joten niistä kommenttia myöhemmin:
Daybreakers,
Bandslam ja Ellen Pagen tähdittämä
Whip It. Luonnollisesti olen eniten innoissani True Bloodista, jonka ykköskauden katsoin viime kesäkuussa dvd:ltä.
Viime kerran jälkeen on tullut katsottua leffapuolella vain
The Wizard of Oz blu-raylta. Tämä oli ensimmäinen kerta, joten tulipahan viimein paikattua se aukko yleissivistyksessä. Hyvä oli, ja elokuvan alun
tornadokohtaus oli vaikuttavan näköinen näin reilut 70 vuotta myöhemminkin. Kuvan (ja äänen) siistijät olivat tehneet
hienoa työtä. Leffaa katsoessa tuli vastaan kolme juttua, joista muistin, että niihin oli viitattu muualla, mutten leffaa näkemättä ollut sitä tajunnut:

- leffan pahisnaisen pirteä teemamusiikki, jota Ally McBealissa kuultiin usein Lingin saapuessa paikalle (musiikkia käytettiin myös kerran Boston Legalissa)
- Ozissa "ding dong, the witch is gone",
Ally-jaksossa "ding dong, the bore is gone"
- elokuvassa sanottu "pay no attention to that man behind the curtain" on varmaan tullut useassa yhteydessä vastaan, Pelit-lehdessä viimeksi, ellen väärin muista

Breaking Badin kakkoskausi tuli katsottua loppuun. Kesti pari jaksoa, että kausi pääsi kunnolla käyntiin, mutta sitten taas muistin, miten loistava sarja onkaan. Vince Gilligan ja John Shiban lukeutuivat X-Filesin parhaisiin käsikirjoittajiin, ja on hienoa nähdä miesten työtä lisää. On aina piristävää katsoa sarjaa, jossa hahmoilla menee usein kaikki puihin. Turhan harvoin myös näkee näin dramaattista ja hienoa hahmonkehitystä.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home