perjantaina, maaliskuuta 12, 2010

Paranormaalin paljon levyjä

Hyvä leffaviikko jatkuu. Postin poju herätti torstaina jo tuttuun tapaan aamukymmenen tienoilla, kun piti käydä laittamassa nimmari paperiin saadakseni kuoren käteeni. Sieltä paljastuivat lainaan pyytämäni blu-rayt Paranormal Activity ja 500 Days of Summer. Tänk juu vaan taas, FS-Film.

Myöhemmin saapui varsinainen päiväposti mukavan kolinan kera. Pienemmästä kirjeestä paljastui Dom Joly's Happy Hour -dvd, kiva kiva. Isommasta kuoresta löytyi neljä dvd:tä Future Filmiltä: Earth (Planeettamme Maa), Milla Jovovichin tähdittämä The Fourth Kind, Suomen ensimmäisessä näytöksessä viime lokakuussa näkemäni Richard Kellyn The Box ja hyvä Samuel L. Jackson -leffa 187. Kaikki omaksi, enkä ollut edes pyytänyt noita. Future Film on ihan paras.

Päivällä ennen töitä en ehtinyt katsoa mitään leffaa, joten katsoin lainassa olevan Dinner for Fiven ykköskauden viimeisen jakson, joka saattoi hyvinkin olla kauden paras. Selvästi huonoin puolestaan oli viitosjakso, jossa vieraina Andy Dick, Marilyn Manson ja Daryl Hannah, jota kävi vähän sääliksi, että joutui siihen seuraan, missä ei ollut hirveästi tilaa älykkäälle keskustelulle.

Töistä tullessa kuuntelin /Filmcastia, jossa lytättiin Antichrist. Pöh, minä sanon. Toisaalta sepä on täysin odotettavissa, että moni inhoaa leffaa. Jossakin /Filmcast-jaksossa tuli puheeksi Neil LaBute, ja että Lakeview Terrace on hänen ohjaamansa. Pahus, en tiennytkään, nyt alkoi kiinnostaa sen näkeminen. Miehen The Shape of Things (Rachel Weisz & Paul Rudd) on loistava leffa, ei kyllä kannata lukea siitä mitään etukäteen. Tuosta sen saisi viitosella.

Nyt yöllä tuli sitten katsastettua Paranormal Activity, yksin pimeässä olkkarissa surround-äänien kera. On aina mielenkiintoista nähdä, miten hyvin tuollainen hirveästi hypetetty leffa lopulta sitten toimii. Toimihan se varsin hienosti, ja olihan se vallan spooky, niin että leffan jälkeen piti pelata pari peliä flipperiä tunnelman keventämiseksi. Kannattaa tosiaan katsoa yksin ja pimeässä. Spoileritekstinä (rajattava se) lopuksi kommenttia elokuvan lopetuksesta ja levyltä ekstrana löytyvästä vähän erilaisesta lopetuksesta. Eli älä lue ellet ole nähnyt.

Lopetus leffassa: "Se voi olla ikkunasi takana." Alkuperäinen lopetus, joka ekstrana levyllä: "Se voi olla sisällä kodissasi." / "Sinä voit olla seuraava." Alkuperäinen on selvästi pelottavampi, mutta ei se leffan lopetuskaan huono ollut.