L-koodi

Tuli katsottua se The L Wordin viitoskausi loppuun alkuviikosta. Kaksi kautta (24 jaksoa) hujahtivat viikossa. En spoilaa mitään mistään kaudesta, en tiedä missä Suomessa mennään. Onneksi on vielä yksi kausi jäljellä, vaikka tynkä onkin. R1-DVD näkyisi ilmestyvän lokakuussa, mutta odottelen R2-julkaisua, onpa tässä nyt nähty juuri kaksi kautta, ja hirvittää muutenkin se, että sarja loppuu.

Tuo viitoskausi tuntui kyllä siltä, että sarja olisi voinut päättyäkin siihen, vähän sellainen ympyrä sulkeutuu -fiilis, mutta hyvä että jatkoa on vielä. The L Wordissa on kyllä paras vastaan tullut tv-sarja-soundtrack, jos ajatellaan ihan muiden biisien käyttöä (scorekin on kyllä erittäin toimiva). Aiempien kausien ansiosta keksin alkaa fanittamaan The Organia ja Mr. Airplane Mania, ja nyt jommallakummalla kaudella kuului Ladytronin mainio Playgirl, joka herätti kiinnostuksen, ja löytyihän siltä nyt alkuun ainakin jokunen kiva biisi.

Tänään tuli kuunneltua paljon Ghosts-kipaletta, aivan erilainen kuin tuo Playgirl. Koukuttava kertosäe ja illalla hoksasin, että sillä on myös hieno musiikkivideo. Vähän sama vaikutus kuin Lynch-leffalla, ei oikein tajua mistä siinä on kyse, mutta tuntuu samalla että sille on oikeasti jonkinlainen selitys, ja sitten sitä katsoo monta kertaa jotta saisi jotain tolkkua siihen. Plus, aina kiva nähdä itsestään ajavia autoja. Ostaisin musavideo-dvd:n jo noiden kahden vuoksi. Mutta mitä siinä videossa tapahtuu...ovatko bändin jäsenet aaveita, ajavatko he aaveautoa? Olisikohan biisin nimessä jokin vihje... Alan kallistua aaveteoriaan, paitsi auto lienee oikea, koska penska katsoo sitä autosta. Mikä rooli sitten elukoilla on? Ne ovat ainoita jotka havaitsevat kuolleet? Miksi tyypit telovat autoja? Koska he kuolivat kolarissa eivätkä tykkää enää niin autoista? Hm.

Mitähän muita hyviä autoilumusavideoita olisi. Äkkiseltään tulee mieleen Audioslaven Show Me How to Live, joka käytti näppärästi Vanishing Pointin (joka on paras autoleffa) matskua. Tietty autoilu on vahvassa roolissa esmes Animal Instinctissa ja mielisairaan road tripistä kertovassa Ironicissa. Siihen kun laittaa tilalle jotkut Clint Mansellin sävellykset, niin videohan on täyttä horroria. Vain bensan loppuminen estää tarinan päättymisen vastaantulevalle kaistalle.

Otsikkoon palatakseni, The L Wordin kausien 1-3 soundtrackit saisi yhdessä paketissa, pitänee hommata jossakin vaiheessa, ja kirja kans.

Oli tosiaan kivaa katsoa kaksi kautta loistosarjaa putkeen. Neloskausi ehkä ei ollut iiihan niin hyvä kuin muut kaudet, vaikka varsin mainio olikin, mutta viitoskausi oli täysin huippu. Ehdottomasti parhaita draamasarjoja (on my list) ja muutenkin suosikeitani.