Something is out there

Kolmen maissa yöllä, Blazing Saddlesin katsottuani kömmin sänkyyn yön pimeydessä ja selailin luultavasti iPodin soittolistoja, kun kuulin makkarin toisesta vaatekaapista lyhykäisen äänen, kuin jokin olisi liikkunut siellä. Tuo kaappi toimii lähinnä sekalaisen roippeen ja kassien säilytystilana, jonka pohjalla olevien laatikoiden pituuden vuoksi kaapin ovet eivät edes mene kunnolla kiinni. Yllättävä sieltä tuleva ääni voisi ennakoida tavaravyöryn kaatumista lattialle, mutta näin ei tapahtunut.

Kuuntelin hiljaisuutta korvat höröllä, kunnes kuulin äänen uudelleen. Mieleeni tuli kerta, jolloin olin samoin yömyöhään pimeässä kuullut viereisestä olohuoneesta liikkumisääniä, joiden aiheuttajaksi paljastui aiemmin avoinna olleesta, pikkupihalle vievästä ovesta salaa sisään tullut sammakko, jonka hätistelimme sitten samaa tietä ulos. Olin nyt taas lähiaikoina pitänyt tuota ovea auki. Kun kuulin kaapista lyhykäisen rapisteluäänen nyt kolmannen kerran, herätin Miian ja alustin asiani toteamalla, ettei olisi syytä huoleen, mutta tuolla vaatekaapissa taitaa olla jotain elävää. Miia ei kiinnostanut jäädä kuuntelemaan ääntä, ja pian olkkarin avattu vuodesohva olisi uusi unipaikka, välioven eristäessä makuuhuoneen mahdollisine uusine asukkaineen meistä.

Tänään kävin koputtelemassa tavaraläjää ja kaappia (mitä kokeilin yölläkin) ja vähän nostelemassa päällimmäisiä kasseja pois, mutta mitään ei ilmennyt. Sitten jätimme kaappiin pari pientä juustopalaa, josko mahdollinen hiirulainen jättäisi niiden kautta todisteita olemassaolostaan. Aika hiljaista on ollut, toki elukka on voinut muuttaa vaikkapa sängyn alle milloin tahansa. Lopulta en voi olla sataprosenttisen varma, että siellä edes on mitään, tosin kyllä ne äänet siltä kuulostivat, että jotain siellä oli. Saa nähdä, jos huomenna puran kunnolla roippeet kaapista pihalle. Kerron, jos jotain uutta ilmenee.