My First iPod (tm)
Tänään se tuli, valkoinen, 60 gigan kovolla varustettu iPod. Tilasin sen viime viikolla Verkkokauppa.comista. Otin maksullisen kotiinkuljetuksen klo. 17-21, josta ei lopulta ollut kuin riesaa. Olisin saanut soittimen perjantai-iltana kotiinkuljetuksella, mutta a) minun piti mennä töihin ja b) kylässä olleella Miialla oli sopivasti menoja noihin aikoihin. Soitin postiin ja pyysin tuomaan sen maanantaina. Silloin minulla on aina aamuvuoro. Paitsi sitten tajusin, että minullahan onkin iltavuoro. Miiakin lähtisi aamupäivällä. Soitin sitten maanantaina takaisin ja kysyin, voisiko lähetyksen perua. Ei voisi, mutta voisin sopia ajan seuraavana päivänä uudestaan. Odotin sitten maanantaina töihin lähtöä viimeiseen mahdolliseen hetkeen, josko lähetys ilmaantuisi maagisesti parin minuutin sisään kello viidestä, jonka jälkeen minun pitäisi kiiruhtaa bussille. Ei ilmaantunut, vaan muistaakseni 17.48 oli postipekka käynyt ovellani ja jättänyt kortin asiasta. Tänään aamulla klo. 10.30 sitten soitin kortissa olleeseen numeroon, totesin olevani taas iltatöissä ja pyysin tuomaan paketin huomenna. Virkailija kysyi, sopisiko paketin tuonti tänään klo. 12-15. Totesin, että sopisi mainiosti. Käväisin kaupassa ja jäin odottamaan hartaasti postia. Sitä vain ei tuntunut kuuluvan, ja kolmen aikaan olin menettänyt toivoni. Ajattelin, ettei se ollut ehtinytkään mukaan kuljetukseen.
Normaali posti sentään toi jotain kivaa, nimittäin toisen B5-käsiskirjan. Oletin, että se pitäisi hakea postista, kun edellinen osa lähetettiin isossa laatikossa. Kirja oli kuitenkin pakattu ihan järkevästi, toisaalta nyt kirjan yksi kulma ja ensimmäiset sivut olivat painautuneet / taittuneet vähän, ei kuitenkaan niin pahasti että olisi ollut päivä pilalla. Sitten klo. 15.17 pakettiauto kaarsi pihaan, ja keittiön ikkunasta tiirailin, kun kuski avasi keskioven, otti sieltä paketin ja käveli kohti oveani. Menin nuorta miekkosta vastaan. Allekirjoitusta ja nimenselvennystä raapustaessani tämä totesi, että pakettia oltiin yritettykin jo tuoda pariin otteeseen. Pahoittelin ja totesin olleeni töissä. Hän sanoi, että ei se mitään.
Kysyin, oliko juuri hän joutunut käyttämään sitä aiemmin ovellani. Ei ollut. Nyt tuli mieleen, että eipä sitä kuitenkaan ole yritetty tuoda kuin maanantaina, muuten olisin saanut jo perjantaina sen kortin. Kai.
Viime viikolla olin käynyt ensimmäistä kertaa Verkkokauppa.comin liikkeessä, joka olikin melkoisen iso. Kävin ostamassa alennuksessa olleen iPod-laturin, jolla soittimen saisi ladattua ilman tietokonetta. Myyjä ei osannut sanoa, kävisikö se varmuudella video-iPodiin, sanoi että voisin palauttaa laturin jos ei kävisi. Koska minulla olisi menoja ja iltavuoro töissä, otin laturin ja avaamattoman iPod-lootan mukaan kun lähdin reissuun. Paikallisliikenteen matkakorttini lakkaisi toimimasta tänään, joten kävin laittamassa siihen matkustusaikaa helmikuun loppuun saakka. Huomenna tai torstaina pitää käydä uusimassa Matkahuollon opiskelijakortti, joka on vanhentunut syyskuun lopussa. Perjantaina töissä aamuvuoro, ja lähden 13.04 junalla Ouluun, sen pitäisi olla perllä 19.57. Tilasin junalipun netin kautta postilaatikkoon, kätevää. Tuli kiire kun huoletti että jos paikkoja ei ole, uutisissa kun puhutiin miten kova menekki junalipuilla on joulun alla. Bussi Kuusamoon lähtee sitten 20.15. Jos juna on kovasti myöhässä, yhdentoista aikaan menee vielä yksi bussi.
No mutta, ennen töihin menoa kävin kuntosali SATSilla. En sentään kuntoilemassa. Eilen sieltä soitettiin minulta, olin voittanut jonkun arvonnan, veikkaisin että olen
täyttänyt jonkun lipukkeen FilmTownissa ollessani, se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin tuo sali. Saisin ilmaiseksi paikan esittelyn sekä yhden ilmaisen tunnin sinne. Totesin, etten olisi varma ehtisinkö käymään siellä ennen joulua. Voisin kuulemma käydä tammikuussakin. Koko juttu ei kiinnostanut paljon yhtään, mutta en viitsinyt kieltäytyäkään. Koska voisin skipata liikuntaosuuden ja tyytyä paikan esittelyyn, joka kestäisi kuulemma parisenkymmentä minuuttia, sovin että kävisin siellä tiistaina viideltä, ennen töihin menoa.
Epäröin viimeiseen asti paikalle ilmaantumista, mutta sinnepä kuitenkin ilmaannuin, ja edellispäivänä soittanut heppu odottelikin jo minua. Kättelimme, ja hän antoi täytettäväkseni jonkin vierailijalomakkeen, jossa kysyttiin suunnilleen kaikki mahdollinen paitsi lemmikkieläimen nimi. Jätin puhelinnumeroni siitä pois. Kierros alkoi. Paikka oli melko viihtyisän oloinen. 50 eurolla kuussa (opiskelijalle, muuten 60e) saisi käydä siellä mielin määrin ja myös osallistua siellä järjestettäviin erilaisiin tunteihin. Yllättäen en edes valehdellut todetessani harkitsevani asiaa, tosin huomautin myös, että koulun ja töiden vuoksi en olisi ehtimässä asiakkaaksi ihan lähiaikoina. Miekkonen antoi mukaani esitettä ja aikatauluja, voisin kuulemma soittaa sitten kun haluaisin käyttää ilmaisen tuntini.
Töissä avasin soittimen kuoret ja otin vekottimen melkein vapisevaan kätöseeni, sen verran tyyris härveli että jo ajatus sen kalahtamisesta lattiaan tuottaa kylmänväreet. Pienihän se, jepjep. Eipä siitä nyt olisi paljoa iloa, joten kokeilin laittaa sen lataukseen, toimihan se laturi onneksi. Huomenna pitäisi käydä katsomassa Jarhead, kuukauden kuluttua sen Suomen ensi-ilta. Derailed näkyisi sen jälkeen, mutta jätän väliin, ei vaikuta kahden putkeen katsotun leffan aiheuttaman päänsäryn tms. arvoiselta. Saa nyt nähdä pääsenkö aamulla edes sängystä ylös. Vapaapäivä huomenna. Bukowskin Kuuman veden musiikkia tuli tänään luettua loppuun, mainio kirja sekin. Mitähän seuraavaksi? Naisia-kirjan voisi lukea uudestaan, luin sen silloin Torniossa aikoinaan.
Normaali posti sentään toi jotain kivaa, nimittäin toisen B5-käsiskirjan. Oletin, että se pitäisi hakea postista, kun edellinen osa lähetettiin isossa laatikossa. Kirja oli kuitenkin pakattu ihan järkevästi, toisaalta nyt kirjan yksi kulma ja ensimmäiset sivut olivat painautuneet / taittuneet vähän, ei kuitenkaan niin pahasti että olisi ollut päivä pilalla. Sitten klo. 15.17 pakettiauto kaarsi pihaan, ja keittiön ikkunasta tiirailin, kun kuski avasi keskioven, otti sieltä paketin ja käveli kohti oveani. Menin nuorta miekkosta vastaan. Allekirjoitusta ja nimenselvennystä raapustaessani tämä totesi, että pakettia oltiin yritettykin jo tuoda pariin otteeseen. Pahoittelin ja totesin olleeni töissä. Hän sanoi, että ei se mitään.
Kysyin, oliko juuri hän joutunut käyttämään sitä aiemmin ovellani. Ei ollut. Nyt tuli mieleen, että eipä sitä kuitenkaan ole yritetty tuoda kuin maanantaina, muuten olisin saanut jo perjantaina sen kortin. Kai.
Viime viikolla olin käynyt ensimmäistä kertaa Verkkokauppa.comin liikkeessä, joka olikin melkoisen iso. Kävin ostamassa alennuksessa olleen iPod-laturin, jolla soittimen saisi ladattua ilman tietokonetta. Myyjä ei osannut sanoa, kävisikö se varmuudella video-iPodiin, sanoi että voisin palauttaa laturin jos ei kävisi. Koska minulla olisi menoja ja iltavuoro töissä, otin laturin ja avaamattoman iPod-lootan mukaan kun lähdin reissuun. Paikallisliikenteen matkakorttini lakkaisi toimimasta tänään, joten kävin laittamassa siihen matkustusaikaa helmikuun loppuun saakka. Huomenna tai torstaina pitää käydä uusimassa Matkahuollon opiskelijakortti, joka on vanhentunut syyskuun lopussa. Perjantaina töissä aamuvuoro, ja lähden 13.04 junalla Ouluun, sen pitäisi olla perllä 19.57. Tilasin junalipun netin kautta postilaatikkoon, kätevää. Tuli kiire kun huoletti että jos paikkoja ei ole, uutisissa kun puhutiin miten kova menekki junalipuilla on joulun alla. Bussi Kuusamoon lähtee sitten 20.15. Jos juna on kovasti myöhässä, yhdentoista aikaan menee vielä yksi bussi.
No mutta, ennen töihin menoa kävin kuntosali SATSilla. En sentään kuntoilemassa. Eilen sieltä soitettiin minulta, olin voittanut jonkun arvonnan, veikkaisin että olen
täyttänyt jonkun lipukkeen FilmTownissa ollessani, se sijaitsee samassa rakennuksessa kuin tuo sali. Saisin ilmaiseksi paikan esittelyn sekä yhden ilmaisen tunnin sinne. Totesin, etten olisi varma ehtisinkö käymään siellä ennen joulua. Voisin kuulemma käydä tammikuussakin. Koko juttu ei kiinnostanut paljon yhtään, mutta en viitsinyt kieltäytyäkään. Koska voisin skipata liikuntaosuuden ja tyytyä paikan esittelyyn, joka kestäisi kuulemma parisenkymmentä minuuttia, sovin että kävisin siellä tiistaina viideltä, ennen töihin menoa.
Epäröin viimeiseen asti paikalle ilmaantumista, mutta sinnepä kuitenkin ilmaannuin, ja edellispäivänä soittanut heppu odottelikin jo minua. Kättelimme, ja hän antoi täytettäväkseni jonkin vierailijalomakkeen, jossa kysyttiin suunnilleen kaikki mahdollinen paitsi lemmikkieläimen nimi. Jätin puhelinnumeroni siitä pois. Kierros alkoi. Paikka oli melko viihtyisän oloinen. 50 eurolla kuussa (opiskelijalle, muuten 60e) saisi käydä siellä mielin määrin ja myös osallistua siellä järjestettäviin erilaisiin tunteihin. Yllättäen en edes valehdellut todetessani harkitsevani asiaa, tosin huomautin myös, että koulun ja töiden vuoksi en olisi ehtimässä asiakkaaksi ihan lähiaikoina. Miekkonen antoi mukaani esitettä ja aikatauluja, voisin kuulemma soittaa sitten kun haluaisin käyttää ilmaisen tuntini.
Töissä avasin soittimen kuoret ja otin vekottimen melkein vapisevaan kätöseeni, sen verran tyyris härveli että jo ajatus sen kalahtamisesta lattiaan tuottaa kylmänväreet. Pienihän se, jepjep. Eipä siitä nyt olisi paljoa iloa, joten kokeilin laittaa sen lataukseen, toimihan se laturi onneksi. Huomenna pitäisi käydä katsomassa Jarhead, kuukauden kuluttua sen Suomen ensi-ilta. Derailed näkyisi sen jälkeen, mutta jätän väliin, ei vaikuta kahden putkeen katsotun leffan aiheuttaman päänsäryn tms. arvoiselta. Saa nyt nähdä pääsenkö aamulla edes sängystä ylös. Vapaapäivä huomenna. Bukowskin Kuuman veden musiikkia tuli tänään luettua loppuun, mainio kirja sekin. Mitähän seuraavaksi? Naisia-kirjan voisi lukea uudestaan, luin sen silloin Torniossa aikoinaan.
posted by Atso Suopanki at 11:27 ip.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home