tiistaina, kesäkuuta 19, 2007

Herätys

Herätessani sikeästä unesta vilkaisen rannekelloani. Kymmenen yli yhdeksän. Työvuoroni on alkanut iltakuudelta. Yli kolme tuntia myöhässä. Paniikki iskee. Olenko nukkunut koko päivän ohi, vai enkö vain ole laittanut herätystä varmuuden vuoksi ottaessani päiväunet? Minulla ei ole mitään muistikuvaa asiasta. Kukaan ei ole soitellut töistä perääni. Eikö kukaan ole huomannut poissaoloani? Haparoin jääkaapin ovelle ja varmistan, että olen todellakin iltavuorossa. Kyllä olen. Nakkaan jääkaapista pari jogurtia ja kiisselin kassiini. Kiskon vaatteet päälleni, nappaan matkakortin sekä kulkuluvan ja kiiruhdan ovesta ulos. Hissiin astuessani toivon, että ehdin töihin edes kymmeneksi. Alhaalla katson ovesta ulos. Aika kirkasta kellonajan huomioon ottaen. Joku nainen istuu autossa tien laidassa. Katson kännykän kelloa. Se näyttää 9.17. Paniikki tekee tietä helpotukselle. Nyt onkin aamu, työt alkavat vajaan yhdeksän tunnin kuluttua. Palaan huojentuneena sisälle ja unohdan eväät päiväksi kassiini pilaantumaan.

2 Comments:

Anonymous Jaakko said...

Heh, kuulostaa hauskalta, vaikka herötessä ei varmasti siltä tuntunut. Itsellenikin on joskus vähän vastaavasti käynyt kun on päivällä/illalla nukahtanut ja herätessä ei oo ollu mitään hajua vuorokauden ajasta.

6/19/2007 11:35 ip.  
Blogger Atso Suopanki said...

Jeps, näitä on minullekin sattunut ennenkin, ettei ole erottanut herätessä yötä päivästä, näin pitkälle tilanne ei kuitenkaan ole mennyt koskaan aiemmin.

6/19/2007 11:40 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home