Töllössä

Ohi on, telkkariesiintyminen koulun lähetyksessä, joka Kemissä asti näkyi. Laitoin nauhalle, saatan jopa katsoa sen vuoden, parin päästä. Onneksi oli pari muutakin henkilöä kommentoimassa koulun lyhäreitä, vähemmän aikaa sanoa jotain typerää. Tunnin livelähetys hurahtaa nopeasti ohi, se oli tuttua jo omalta TV-kurssilta. Lähetyksen jälkeen en jäänyt paikalle roikkumaan, vaan keräsin kamani ja häivyin vähin äänin.

Kävin keskiviikkona metsästämässä sitä Splinter Cell 3:a. Peliketut oli osapuilleen ainoa toivoni. En ole kaupassa käynyt aiemmin kuin ehkä kerran, se kun ei sijaitse ihan lähistöllä, vaan pitää silta ylittää ja kaikkee. Liikkeeseen astuttuani tiirailin ensin hetken ympärilleni, ja kysyin sitten miesmyyjältä, sattuisiko tämä tietämään, onko heillä Splinter Cell 3:a. Chaos Theorya, hän totesi, ja harmittelin mielessäni että olin puhunut tälle kuin jollekin joka ei välttämättä ole peliekspertti. Taisi olla itse omistaja, ja oli asioista hyvin perillä. Kertoi pelin ilmaantuvan lauantaina Kemin liikkeeseen, Tornion liike olisi suurpilkkikisan vuoksi kiinni. Mies kuitenkin totesi, että voisi tuoda lauantaina minulle Kemistä yhden kappaleen, soitella liikkeen suljettuaan/Tornioon palattuaan, ja myydä sen minulle. Vaikka liikekään ei olisi auki. How sweet. Annoin sitten hänelle numeroni, aikoi soitella lauantaina.

Vuokrasin eilen Man on Firen ja The Grudgen. Man on Fire oli erinomainen, Grudgen odotin olevan keskinkertainen, mutta yllätyin positiivisesti. Jännä oli, ja Sarah Michelle Gellaria oli kiva nähdä taas Buffyn päättymisen jälkeen. Alkuperäisversiota en ole nähnyt.

Aamulla vein irtisanomisilmoituksen taloyhtiölle, kuukauden kuluttua meikäläinen on häippässyt Torniosta for good.